Työntekijöiden kokemukset itseohjautuvuudesta SOK Digikehityksen toiminnallisissa tiimeissä
Keränen, Essi (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832415
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia itseohjautuvuuden kokemuksia SOK Digikehityksen toiminnallisten tiimien työntekijöiden näkökulmasta.
Itseohjautuvuus on yhä yleistyvä työelämän suuntaus, joka perustuu työntekijöiden asiantuntijuuteen ja oman työn johtamiseen yhdessä tiimien kanssa. Itseohjautuvuuden suosion kasvu kytkeytyy organisaatioiden nopeasti muuttuvan toimintakentän uusiin vaatimuksiin. Byrokraattinen ja hierarkkisuuteen perustuva päätöksenteko on liian hidasta yhä nopeammin liikkuvassa maailmassa. Itseohjautuvuus on erityisesti IT-alan yritysten suosiossa.
Itseohjautuvuus rakentuu tiettyjen piirteiden varaan: sen keskiössä on luottamus työntekijöihin ja heidän asiantuntijuuteensa, työntekijöiden keskinäinen tiimihenki, viestinnän läpinäkyvyys sekä päätöksentekoprosessien jalkauttaminen tiimeille esihenkilöiden sijaan. Itseohjautuvuuteen kytkeytyvät tiiviisti termit ketteryys sekä jaettu johtajuus. Ketterästi toimivassa yrityksessä työhön liittyvät prosessit ovat työntekijöiden käsissä ja muutoksia niihin pystytään tekemään nopeasti ja tehokkaasti. Tiimit muotoutuvat tarpeen mukaan. Jaetun johtajuuden kautta tiimit pystyvät käyttämään päätöksentekovaltaa yhdessä. Hyvin toimivan viestinnän ja yhteisöllisyyden kokemusten kautta tiimeissä pyritään yhdessä kohti parhaita tuloksia, ja hyvin toteutettuna itseohjautuvuus tukee niin organisaation menestystä kuin työntekijöiden työhyvinvointiakin. Itseohjautuvuuden toteuttamisessa epäonnistutaan useimmiten silloin, kun se ymmärretään valtatyhjiönä tai rakenteettomana järjestelmänä, jossa työtä ei ohjata tai raamiteta lainkaan.
Päätutkimuskysymys oli ”Miten työntekijät kokevat itseohjautuvuuden toteutuvan SOK Digikehi-tyksen toiminnallisissa tiimeissä?” Päätutkimuskysymys jaoteltiin teoriapohjaan perustuen kolmeen alaongelmaan: Miten itseohjautuvuuden erityispiirteet, päätöksentekoprosessit sekä yhteisöllisyys ja viestintä koettiin SOK Digikehityksessä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena, strukturoituna kyselytutkimuksena, ja sen otokseksi valittiin SOK Digikehityksen Prisman ja Sokoksen toiminnalliset tiimit. Kyselylomakkeen kysymykset laadittiin alaongelmien mukaisiksi. Tutkimus toteutettiin aikavälillä 19.9.-22.10.2023. ja siihen vastasi 21 henkilöä, joista 10 oli Prisman toiminnallisesta tiimistä ja 11 Sokoksen toiminnallisesta tiimistä.
Tuloksista ilmeni, että itseohjautuvuuden eri piirteiden, kuten luottamuksen, hyvän tiimihengen, läpinäkyvän viestinnän sekä tiimien päätöksenteon koettiin pääosin toteutuvan SOK Digikehityksessä. Yrityksen tärkeimmät kehityskohteet liittyivät moniammatillisen asiantuntijuuden ja kokeilukulttuurin tukemiseen sekä yhteisöllisyyden vahvistamiseen hybridityön mukanaan tuomissa haasteissa. Jatkotutkimussuosituksena yrityksessä kannattaa panostaa erityisesti päätöksentekoprosessien havainnointiin, jotta saataisiin lisää tietoa niistä mekanismeista, miten yrityksessä tosiasiallisesti tehdään päätöksiä.
Itseohjautuvuus on yhä yleistyvä työelämän suuntaus, joka perustuu työntekijöiden asiantuntijuuteen ja oman työn johtamiseen yhdessä tiimien kanssa. Itseohjautuvuuden suosion kasvu kytkeytyy organisaatioiden nopeasti muuttuvan toimintakentän uusiin vaatimuksiin. Byrokraattinen ja hierarkkisuuteen perustuva päätöksenteko on liian hidasta yhä nopeammin liikkuvassa maailmassa. Itseohjautuvuus on erityisesti IT-alan yritysten suosiossa.
Itseohjautuvuus rakentuu tiettyjen piirteiden varaan: sen keskiössä on luottamus työntekijöihin ja heidän asiantuntijuuteensa, työntekijöiden keskinäinen tiimihenki, viestinnän läpinäkyvyys sekä päätöksentekoprosessien jalkauttaminen tiimeille esihenkilöiden sijaan. Itseohjautuvuuteen kytkeytyvät tiiviisti termit ketteryys sekä jaettu johtajuus. Ketterästi toimivassa yrityksessä työhön liittyvät prosessit ovat työntekijöiden käsissä ja muutoksia niihin pystytään tekemään nopeasti ja tehokkaasti. Tiimit muotoutuvat tarpeen mukaan. Jaetun johtajuuden kautta tiimit pystyvät käyttämään päätöksentekovaltaa yhdessä. Hyvin toimivan viestinnän ja yhteisöllisyyden kokemusten kautta tiimeissä pyritään yhdessä kohti parhaita tuloksia, ja hyvin toteutettuna itseohjautuvuus tukee niin organisaation menestystä kuin työntekijöiden työhyvinvointiakin. Itseohjautuvuuden toteuttamisessa epäonnistutaan useimmiten silloin, kun se ymmärretään valtatyhjiönä tai rakenteettomana järjestelmänä, jossa työtä ei ohjata tai raamiteta lainkaan.
Päätutkimuskysymys oli ”Miten työntekijät kokevat itseohjautuvuuden toteutuvan SOK Digikehi-tyksen toiminnallisissa tiimeissä?” Päätutkimuskysymys jaoteltiin teoriapohjaan perustuen kolmeen alaongelmaan: Miten itseohjautuvuuden erityispiirteet, päätöksentekoprosessit sekä yhteisöllisyys ja viestintä koettiin SOK Digikehityksessä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena, strukturoituna kyselytutkimuksena, ja sen otokseksi valittiin SOK Digikehityksen Prisman ja Sokoksen toiminnalliset tiimit. Kyselylomakkeen kysymykset laadittiin alaongelmien mukaisiksi. Tutkimus toteutettiin aikavälillä 19.9.-22.10.2023. ja siihen vastasi 21 henkilöä, joista 10 oli Prisman toiminnallisesta tiimistä ja 11 Sokoksen toiminnallisesta tiimistä.
Tuloksista ilmeni, että itseohjautuvuuden eri piirteiden, kuten luottamuksen, hyvän tiimihengen, läpinäkyvän viestinnän sekä tiimien päätöksenteon koettiin pääosin toteutuvan SOK Digikehityksessä. Yrityksen tärkeimmät kehityskohteet liittyivät moniammatillisen asiantuntijuuden ja kokeilukulttuurin tukemiseen sekä yhteisöllisyyden vahvistamiseen hybridityön mukanaan tuomissa haasteissa. Jatkotutkimussuosituksena yrityksessä kannattaa panostaa erityisesti päätöksentekoprosessien havainnointiin, jotta saataisiin lisää tietoa niistä mekanismeista, miten yrityksessä tosiasiallisesti tehdään päätöksiä.