Kokemuksia tukemisen keinoista vanhemman sairastaessa mielenterveyden häiriötä
Peltokangas, Jonna-Mari; Levelä, Sanni (2023)
Peltokangas, Jonna-Mari
Levelä, Sanni
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832352
Tiivistelmä
Tutkimusten mukaan joka neljännessä perheessä jompikumpi vanhemmista kärsii mielenterveyden häiriöstä. Vanhemman mielenterveyden häiriö vaikuttaa myös lapsen riskiin sairastua mielenterveyden häiriöön tulevaisuudessa, minkä vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että perheet pääsevät tuen piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin lasten, aikuisten lasten ja vanhempien kokemuksia erilaisista tukemisen keinoista, kun vanhemmalla on mielenterveyden häiriö. Aikuisella lapsella tarkoitetaan henkilöä, jonka lapsuudessa hänen vanhemmallaan on ollut mielenterveyden häiriö. Työn ensisijaisena tavoitteena on lisätä hoitohenkilöstön tietoisuutta perheiden tukemisen keinoista ja siitä, millaisia kokemuksia tukemisen keinoista on ollut. Työssä tuotiin ilmi sekä positiiviset että negatiiviset kokemukset erilaisista tukemisen keinoista.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsaukseen haettiin aineistoa käyttäen useita eri tietokantoja. Lopullinen aineisto koostui kymmenestä vuosina 2013–2023 julkaistuista tutkimusartikkeleista, ja ne analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia hyödyntäen.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa näkyi kolme pääluokkaa, jotka nousivat esiin kaikissa valituissa tutkimusartikkeleissa. Pääluokkia olivat tiedon saaminen, keskusteluapu sekä turvallisuus ja arjen tukeminen. Lasten ja aikuisten lasten kokemuksissa korostui tiedon saaminen vanhemman sairaudesta, kun taas vanhempien kokemuksissa keskusteluapu ja ennen kaikkea apu puheeksi ottoon lapsille oli suurimmassa roolissa.
Kaikki löydetyt tutkimukset, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen, oli kansainvälisiä. Kuitenkin myös Suomessa on käytössä paljon erilaisia työmenetelmiä, jotka ovat samankaltaisia opinnäytetyössä esitettyjen työmenetelmien kanssa. Tämän vuoksi olisi mahdollista tehdä aiheesta myös suomalaista tutkimusta.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin lasten, aikuisten lasten ja vanhempien kokemuksia erilaisista tukemisen keinoista, kun vanhemmalla on mielenterveyden häiriö. Aikuisella lapsella tarkoitetaan henkilöä, jonka lapsuudessa hänen vanhemmallaan on ollut mielenterveyden häiriö. Työn ensisijaisena tavoitteena on lisätä hoitohenkilöstön tietoisuutta perheiden tukemisen keinoista ja siitä, millaisia kokemuksia tukemisen keinoista on ollut. Työssä tuotiin ilmi sekä positiiviset että negatiiviset kokemukset erilaisista tukemisen keinoista.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsaukseen haettiin aineistoa käyttäen useita eri tietokantoja. Lopullinen aineisto koostui kymmenestä vuosina 2013–2023 julkaistuista tutkimusartikkeleista, ja ne analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia hyödyntäen.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa näkyi kolme pääluokkaa, jotka nousivat esiin kaikissa valituissa tutkimusartikkeleissa. Pääluokkia olivat tiedon saaminen, keskusteluapu sekä turvallisuus ja arjen tukeminen. Lasten ja aikuisten lasten kokemuksissa korostui tiedon saaminen vanhemman sairaudesta, kun taas vanhempien kokemuksissa keskusteluapu ja ennen kaikkea apu puheeksi ottoon lapsille oli suurimmassa roolissa.
Kaikki löydetyt tutkimukset, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen, oli kansainvälisiä. Kuitenkin myös Suomessa on käytössä paljon erilaisia työmenetelmiä, jotka ovat samankaltaisia opinnäytetyössä esitettyjen työmenetelmien kanssa. Tämän vuoksi olisi mahdollista tehdä aiheesta myös suomalaista tutkimusta.