ERAS-protokollan implementointi verisuonikirurgisen potilaan hoitotyöhön

Abstract

ERAS-protokollalla (Enhanced recovery after surgery) kuvataan nopeutettua leikkauksen jälkeistä toipumista. Tämän protokollan tavoitteena on potilaslähtöiseen ja tutkimustietoon perustuva tapa minimoida potilaan leikkauksen aikaista stressireaktiota, parantaa fysiologisia toimintoja sekä nopeuttaa toipumisprosessia leikkauksen jälkeen. Potilaan osastolla vietetty aika tällöin lyhenee, jolloin myös yhteiskunnalliset kustannukset pienenevät.

ERAS-protokolla kehitettiin alun perin suolistokirurgisille potilaille ja on jo hyödynnetty myös muussa kirurgiassa. ERAS-protokollan hyötyä verisuonikirurgisten potilaiden hoitamisessa on tutkittu vasta vähäisesti, mutta sen hyödyntämistä tähänkin potilasryhmään on jo suunniteltu. Verisuonikirurgiset potilaat aiheuttavat omat haasteensa ERAS-protokollan toteuttamiselle perioperatiivisessa hoitotyössä. Potilaat ovat iäkkäitä, fyysisesti hauraita ja heillä on monia liitännäissairauksia, minkä vuoksi heitä terveydenhuollossa hoidetaan jo laajasti. Näyttöön perustuva ja korkealaatuinen hoito kuitenkin sopii implementoitavaksi myös verisuonikirurgisen potilaan hoitotyöhön.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä keinot edesauttavat ERAS-protokollan implementointia verisuonikirurgisen potilaan hoitotyöhön. Tavoitteena oli tuottaa toimintasuosituksia ERAS-protokollan jalkauttamisesta verisuonikirurgisen potilaan hoitotyöhön sekä luoda ERAS-protokollan perioperatiivinen check-lista jalkauttamisen tueksi. Systemaattinen kirjallisuushaku tehtiin CINAHL Complete, Medline ja Medic-tietokantoihin. Alkuperäistutkimukset valittiin etukäteen määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteereiden mukaisesti. Laadunarvioinnin jälkeen katsaukseen valittiin seitsemäntoista kansainvälisesti tehtyä alkuperäistutkimusta. Kerätyille tuloksille tehtiin induktiivinen sisällönanalyysi.

Tuloksista tunnistettiin ERAS-protokollan implementointia helpottavia menetelmiä sekä esteitä implementoinnille. Nämä tulokset sopeutettiin verisuonikirurgisen potilaan hoitotyöhön ja niiden perusteella luotiin ohjeistus sekä check-lista perioperatiiviseen hoitotyöhön.

ERAS (Enhanced Recovery After Surgery) is a comprehensive perioperative protocol designed to expedite the postoperative recovery process following major surgical procedures. This protocol is founded on a primary objective of minimizing postoperative complications and reducing the length of hospital stays, thus reducing the escalating healthcare costs.

The implementation of the ERAS protocol in the context of vascular surgery patients presents a unique set of challenges in perioperative care. Vascular surgery patients are often advanced in age and suffer from multiple comorbidities and frailty, rendering them a distinct patient group within the healthcare system. Regrettably, the formalized guidelines for the implementation of ERAS within the domain of vascular surgery are currently lacking.

This thesis aimed to address this gap by identifying tools to facilitate the integration of the ERAS protocol into the care of vascular surgery patients. The primary objectives were to generate recommendations for the adoption of the ERAS protocol in the management of patients undergoing vascular surgery and to devise a perioperative checklist to aid in the implementation of this protocol. To achieve these goals, a systematic literature search was conducted, utilizing CINAHL Complete, Medline, and Medic databases. The selection of original studies was conducted in adherence to predetermined inclusion and exclusion criteria, ultimately resulting in the identification of seventeen internationally published original studies. These selected studies underwent qualitative review, and an inductive content analysis was performed on the collected data.

The findings from these studies were leveraged to discern methods that could facilitate the implementation of the ERAS protocol, as well as to identify barriers to implementation. These insights were then adapted to the specific context of vascular surgery patients, culminating in the formulation of a comprehensive guideline and checklist for perioperative care. As a prospective follow-up to this study, it is conceivable to conduct a survey aimed at assessing the duration of hospitalization for vascular surgery patients subsequent to the implementation of the ERAS protocol.