Ennaltaehkäisevän elintapaneuvonnan ohjauksen malli LUT-korkeakoulujen opiskelijoiden hyvinvointipalveluille
Pirhonen, Pekko (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932549
Tiivistelmä
Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen kuormitus ja fyysinen aktiivisuus ovat viimeisimpien tulosten mukaan heikommassa tilanteessa kuin valtaväestöllä Suomessa. Korkeakoulut pyrkivät korjaamaan tilannetta panostamalla tuki- ja hyvinvointipalveluihin opiskelijoiden opiskelukyvyn tukemiseksi.
Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi nähdään laajana käsitteenä, joka sisältää elintavat ja
opiskelukyvyn. Tähän hyvinvoinnin laaja-alaiseen kenttään pyritään vaikuttamaan elintapa- ja liikuntaneuvonnalla. Kyseisten palveluiden tavoitteena korkeakouluissa on edistää elintapojen kautta hyvinvointia tai jotain sen osa-aluetta. Elintapojen ja liikkumismotivaation tärkeimpiä vaikuttavuuden osa-alueita ovat käyttäytymisen ja kyvykkyyden teoriat, joilla voidaan lisätä asiakasymmärrystä ja kehittää palveluita asiakaslähtöisesti.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin kehittämistyön menetelmiä, elintapaneuvonnan määritelmää ja muutoskäyttäytymisen prosesseja. Viitekehyksen rajauksella saatiin luotua ohjaava arvopohja työpajatyöskentelylle.
Kehittämistyön tarkoituksena oli luoda palvelumalli elintapaneuvonnalle, jonka kohderyhmänä ovat psyykkisesti kuormittuneet opiskelijat. Opiskelijat ohjautuvat palvelun pariin opintopsykologin vastaanoton kautta. Kehittämistyö tehtiin toimeksiantona LUT-korkeakoulujen tuki- ja hyvinvointipalveluille syksyllä 2023.
Kehittämistyössä käytettiin lähestymistapana palvelumuotoilun benchmarking- ja aivoriihi-yhteiskehittäjyysmenetelmiä. Benchmarking-kohteina käytettiin Kuopion korkeakoululiikuntapalvelun liikuntaneuvonnan mallia ja Lappeenrannan liikuntatoimen liikuntaneuvonnan mallia. Näiden avulla saatiin luotua palvelumallin ensimmäinen versio, joka noudattaa arvo- ja hyväksyntäpohjaisen lähestymistavan mukaista ohjausfilosofiaa. Tarkoitus oli keskittyä toimijuuden käsitteen vahvistamiseen ja opiskelijan omien voimavarojen sekä niiden kokemuksen vahvistamiseen.
Lopputuloksena syntyi palvelumalli, joka hyödyntää pehmeitä arvoja muutosprosessin tukemisessa ja vahvista tietoisen tilanteen ymmärtämisen keinoja käyttäjissä. Palvelumallin ensimmäinen versio lähestyy elintapaneuvontaa useiden tapaamisten kautta 5A-mallia hyödyntäen. Kehittämistyön tuotos luotiin ensimmäiseksi versioksi yhdessä muiden opiskelijarajapinnassa toimivien tahojen kanssa lähtöajatuksella, että palvelua kehitetään asiakaslähtöiseksi pilotointivaiheen käynnistyttyä.
Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi nähdään laajana käsitteenä, joka sisältää elintavat ja
opiskelukyvyn. Tähän hyvinvoinnin laaja-alaiseen kenttään pyritään vaikuttamaan elintapa- ja liikuntaneuvonnalla. Kyseisten palveluiden tavoitteena korkeakouluissa on edistää elintapojen kautta hyvinvointia tai jotain sen osa-aluetta. Elintapojen ja liikkumismotivaation tärkeimpiä vaikuttavuuden osa-alueita ovat käyttäytymisen ja kyvykkyyden teoriat, joilla voidaan lisätä asiakasymmärrystä ja kehittää palveluita asiakaslähtöisesti.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin kehittämistyön menetelmiä, elintapaneuvonnan määritelmää ja muutoskäyttäytymisen prosesseja. Viitekehyksen rajauksella saatiin luotua ohjaava arvopohja työpajatyöskentelylle.
Kehittämistyön tarkoituksena oli luoda palvelumalli elintapaneuvonnalle, jonka kohderyhmänä ovat psyykkisesti kuormittuneet opiskelijat. Opiskelijat ohjautuvat palvelun pariin opintopsykologin vastaanoton kautta. Kehittämistyö tehtiin toimeksiantona LUT-korkeakoulujen tuki- ja hyvinvointipalveluille syksyllä 2023.
Kehittämistyössä käytettiin lähestymistapana palvelumuotoilun benchmarking- ja aivoriihi-yhteiskehittäjyysmenetelmiä. Benchmarking-kohteina käytettiin Kuopion korkeakoululiikuntapalvelun liikuntaneuvonnan mallia ja Lappeenrannan liikuntatoimen liikuntaneuvonnan mallia. Näiden avulla saatiin luotua palvelumallin ensimmäinen versio, joka noudattaa arvo- ja hyväksyntäpohjaisen lähestymistavan mukaista ohjausfilosofiaa. Tarkoitus oli keskittyä toimijuuden käsitteen vahvistamiseen ja opiskelijan omien voimavarojen sekä niiden kokemuksen vahvistamiseen.
Lopputuloksena syntyi palvelumalli, joka hyödyntää pehmeitä arvoja muutosprosessin tukemisessa ja vahvista tietoisen tilanteen ymmärtämisen keinoja käyttäjissä. Palvelumallin ensimmäinen versio lähestyy elintapaneuvontaa useiden tapaamisten kautta 5A-mallia hyödyntäen. Kehittämistyön tuotos luotiin ensimmäiseksi versioksi yhdessä muiden opiskelijarajapinnassa toimivien tahojen kanssa lähtöajatuksella, että palvelua kehitetään asiakaslähtöiseksi pilotointivaiheen käynnistyttyä.