Lapsivuodeajan kätilötyön kehittäminen Satasairaalan Synnytys- ja naistentautien osastolla : Perhetupa-hoitomalli

Abstract

Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata, millaista on laadukas matalanriskin synnyttäjän ja vastasyntyneen kätilötyö lapsivuodeosastolla ja laatia monitieteellisistä lähtökohdista näyttöön perustuvat toiminta- ja hoito-ohjeet Satasairaalan Synnytys- ja naistentautien osastolla toteutettavaan Perhetupa-hoitoon. Tavoitteena oli edistää laadukkaan kätilötyön toteutumista lapsivuodeajan hoidossa Satasairaalan Synnytys- ja naistentautien osastolla, sekä kehittää ja laajentaa perhe- ja naiskeskeistä toimintatapaa.

Kehittämistyö toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena. Aluksi tehtiin integroitu kirjallisuuskatsaus, ja siitä saadun aineiston ja muun empiirisen aineiston pohjalta pidettiin Synnytys- ja naistentautien osaston henkilökunnan kanssa aivoriihityöpajoja, joissa ideoitiin ja työstettiin Perhetupa-hoitomallia ja ohjeistuksia. Saatujen aineistojen ja ideoiden pohjalta kehitettiin Perhetupa-hoitomalli, jonka tarkoituksena on olla kodinomaisempi ja kevyempi lapsivuodeajan hoitovaihtoehto, jonka keskiössä on naisen ja perheen tarpeet ja toiveet, hoidon turvallisuus ja näyttöön perustuvuus huomioiden. Hoidon toteuttamisen tueksi laadittiin potilasohje ja toimintaa tukevaa oheismateriaalia, kuten ohjevideo.

Integroidun kirjallisuuskatsauksen aineisto analysoitiin induktiivisesti temaattisella analyysilla. Pääteemoiksi laadukkaassa lapsivuodeajan kätilötyössä muodostui turvallisuus osana laadukasta hoitoa, hoidon laatu naisten näkökulmasta sekä hoidon laadun mittaaminen. Laadukkaassa synnytyksen jälkeisessä hoidossa on tärkeää tunnistaa olosuhteet, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti naisen tai vastasyntyneen terveyteen tai hyvinvointiin. Vaikka fysiologiset tekijät ovat toivottuja lopputuloksia, eivät ne yksin määritä hoidon laatua. Etenkin kehittyneissä maissa hoidon laadun mittaamisessa pääpainon tulisi olla naisille tärkeissä hoidon lopputuloksissa. Laadukkaassa hoidossa korostuu mahdollisuus osallistua hoitoonsa ja sitä koskevaan päätöksentekoon, hallinnan tunne, luottamus, hoidon yksilöllisyys ja jatkuvuus. Naiset tarvitsevan tietoa ja ohjausta, sekä tukea, joka vastaa heidän tarpeisiinsa.

Hoitomallin käyttöönoton yhteydessä tulisi tehdä suunnitelma siitä, miten palautetta Perhetupa-hoidosta aletaan kerätä ja hoidon laatua mitata. Tulevaisuudessa tulisi laatia oma palautelomake tai mittaristo, joka on räätälöity Perhetupa-hoitoa varten.

The purpose of the master’s thesis was to describe what quality midwifery care is like for a low-risk woman who has just given birth and her newborn in a postnatal ward and to develop evidence-based guidelines for care in Perhetupa from a multidisciplinary perspective. The aim was to promote quality midwifery care in the postnatal period at the Obstetrics and Gynaecology Department of the Satasairaala, and to develop and expand a family- and woman-centred approach.

The master’s thesis was carried out as a constructivist study. First, an integrated literature review was conducted, and based on this and other empirical data, brainstorming workshops were held with the staff of the Department of Obstetrics and Gynaecology to process the Perhetupa care model and guidelines. The materials were used to develop the care model, which is intended to be a more homelike option for postnatal care, focusing on the needs and wishes of the woman and family, considering the safety and evidence-based nature of care. A patient handbook and supporting materials, such as an instructional video, were developed to support the implementation of the care.

The data from the integrated literature review was analysed inductively using thematic analysis. The main themes in quality midwifery care in the postnatal period were safety as part of quality care, quality of care from the women's perspective and measurement of quality of care. In quality postnatal care, it is important to identify conditions that may adversely affect the health or well-being of the woman or the newborn. Although physiological factors are desirable outcomes, they alone do not determine the quality of care. Especially in developed countries, the focus in measuring quality of care should be on the outcomes of care that matter to women. Quality care emphasizes the opportunity to participate in their care and the decision-making process, a sense of control, trust, individuality, and continuity of care. Women need information and guidance, as well as support that meets their needs.

When the care model is implemented, a plan should be made on how to start collecting feedback and measuring the quality of care. In the future, a specific feedback form or measurement tool tailored to Perhetupa care should be developed.