Perehdytyksen kehittäminen Sokotel Oy:ssä
Keskinen, Minna (2023)
Keskinen, Minna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932830
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932830
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä kehittämisehdotuksia perehdytykseen kohdeorganisaatiossa. Tulosten pohjalta luotiin perehdytysopas perehdyttäjien tueksi. Taustana työlle toimi organisaation uusilta työntekijöiltä saatu palaute perehdytyksen puutteellisuudesta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui perehdytyksestä, osaamisen kehittämisestä, oppimisesta ja niiden soveltamisesta toisiinsa. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Työssä oli myös konstruktiivisen tutkimuksen piirteitä perehdytysoppaan myötä. Opasta ei viety tutkimuksen aikana käytäntöön, joten konstruktiivisen tutkimuksen piirteet eivät täysin täyttyneet.
Tiedonkeruu toteutettiin sekä laadullisin että määrällisin keinoin, mutta tulokset analysoitiin laadullisin menetelmin. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselyä ja teemahaastattelua. Kyselyt ja haastattelut toteutettiin sekä perehdyttäjien että perehdytettävien näkökulmasta. Kehittämistyössä saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Kyselyn kysymykset muodostetiin tutkimuskysymyksien mukaan, joten jokainen kysymys sellaisenaan antoi vastauksia johonkin tutkimuskysymykseen. Tuloksista etsittiin yhteyksiä teoriaan ja määriteltyihin käsitteisiin. Haastattelun teemat perustuivat etsittyyn teoriaan ja kyselyn tuloksista nousseisiin aihepiireihin. Litteroinnin jälkeen haastattelujen aineisto ryhmiteltiin tutkimuskysymysten teemojen mukaisesti.
Aineiston analyysissa nousi esiin, että perehdytys vaatii kohdeorganisaatiossa panostusta ja suunnitelmallisuutta. Kaikissa toimipaikoissa perehdytystä toteutetaan jollain tavalla, mutta perehdytysprosessi eroaa paljon eri toimipaikkojen välillä. Yhtenä isona tekijänä perehdytyksen vaillinaisuudelle oli, ettei perehdytykselle anneta riittävästi aikaa. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että perehdytys vaatisi selkeämmän suunnitelman ja vastuiden roolituksen, jotta perehdytysprosessi saataisiin toimivammaksi ja uusien työntekijöiden osaamisen kehittyminen perehdytyksen aikana ja jälkeen voitaisiin taata.
Tämän kehittämistyön materiaalin ja teorian pohjalta tehtiin perehdytysopas, jonka tarkoituksena on olla perehdyttäjän tukena uuden työntekijän perehdytyksessä. Perehdytysopas käsittelee perehdytystä suunnittelun, toteutuksen, perehdyttäjän roolin ja oppimistyylien kautta. Oppaassa on osioiden jälkeen tilaa omille muistiinpanoille, jotta opasta voidaan muokata omien tarpeiden mukaan. Oppaan lisäksi kohdeorganisaatio sai myös kehittämisehdotuksia perehdytyksen edistämiseksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui perehdytyksestä, osaamisen kehittämisestä, oppimisesta ja niiden soveltamisesta toisiinsa. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Työssä oli myös konstruktiivisen tutkimuksen piirteitä perehdytysoppaan myötä. Opasta ei viety tutkimuksen aikana käytäntöön, joten konstruktiivisen tutkimuksen piirteet eivät täysin täyttyneet.
Tiedonkeruu toteutettiin sekä laadullisin että määrällisin keinoin, mutta tulokset analysoitiin laadullisin menetelmin. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselyä ja teemahaastattelua. Kyselyt ja haastattelut toteutettiin sekä perehdyttäjien että perehdytettävien näkökulmasta. Kehittämistyössä saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Kyselyn kysymykset muodostetiin tutkimuskysymyksien mukaan, joten jokainen kysymys sellaisenaan antoi vastauksia johonkin tutkimuskysymykseen. Tuloksista etsittiin yhteyksiä teoriaan ja määriteltyihin käsitteisiin. Haastattelun teemat perustuivat etsittyyn teoriaan ja kyselyn tuloksista nousseisiin aihepiireihin. Litteroinnin jälkeen haastattelujen aineisto ryhmiteltiin tutkimuskysymysten teemojen mukaisesti.
Aineiston analyysissa nousi esiin, että perehdytys vaatii kohdeorganisaatiossa panostusta ja suunnitelmallisuutta. Kaikissa toimipaikoissa perehdytystä toteutetaan jollain tavalla, mutta perehdytysprosessi eroaa paljon eri toimipaikkojen välillä. Yhtenä isona tekijänä perehdytyksen vaillinaisuudelle oli, ettei perehdytykselle anneta riittävästi aikaa. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että perehdytys vaatisi selkeämmän suunnitelman ja vastuiden roolituksen, jotta perehdytysprosessi saataisiin toimivammaksi ja uusien työntekijöiden osaamisen kehittyminen perehdytyksen aikana ja jälkeen voitaisiin taata.
Tämän kehittämistyön materiaalin ja teorian pohjalta tehtiin perehdytysopas, jonka tarkoituksena on olla perehdyttäjän tukena uuden työntekijän perehdytyksessä. Perehdytysopas käsittelee perehdytystä suunnittelun, toteutuksen, perehdyttäjän roolin ja oppimistyylien kautta. Oppaassa on osioiden jälkeen tilaa omille muistiinpanoille, jotta opasta voidaan muokata omien tarpeiden mukaan. Oppaan lisäksi kohdeorganisaatio sai myös kehittämisehdotuksia perehdytyksen edistämiseksi.
