Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ensihoitajien näkemyksiä positiivisen palautteenannon merkityksistä

Abstract

Hoitoalan palautekulttuuri rakentuu pääosin negatiivisen palautteen ympärille, sillä laadunvalvonta perustuu vahvasti haittatapahtumien raportointiin ja näiden esille tuontiin. Epätasapaino positiivisen sekä negatiivisen palautteen välillä on usein huomattava. Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä positiivisen palautteen vaikutuksiin ja haastatella Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ensihoitajilta heidän mielipiteitään palautteenannon nykytilasta sekä positiivisen palautteen merkityksestä heidän työssään. Opinnäytetyön tilaajana toimi Pohjois-Savon pelastuslaitos. Opinnäytetyössä haastateltiin kymmentä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ensihoitajaa keväällä 2023. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, jolla kerätty aineisto käsiteltiin teema-analyysiä hyödyntäen.

Organisaation palautekulttuurissa todettiin parantamisen varaa, sillä positiivista palautetta koettiin jaettavan liian vähän niin esihenkilötasolla kuin työntekijöiden kesken. Positiivista palautetta oli jaettu esihenkilötasolta toisinaan, joka koettiin erittäin hyväksi toiminnaksi. Odotukset palautteenannosta olivat suhteellisen selkeät. Työntekijät kokivat hyvin yhtenäisesti tarvetta palautekulttuurin muutokselle, jotta tasapainoa positiivisen ja negatiivisen palautteen välillä saataisiin korjatuksi. Positiivisella palautteella koettiin suuria vaikutuksia niin työntekijän osaamiseen, työhyvinvointiin sekä työmotivaatioon. Myös yhteys hoidon laadun paranemiseen tuli tuloksista ilmi. Positiivinen palaute saa aikaan positiivisen ilmapiirin, joka kehittää niin työyhteisön toimintaa, parantaa kommunikaatiota sekä saa aikaan luontaisen halun kehittyä työssä yhä paremmaksi. Tällainen positiivinen jatkumo aikaansaa entistä osaavampia työntekijöitä, joiden motivaatio sekä työhön sitoutuminen ovat aiempaa korkeammalla.

Opinnäytetyön tulokset mukailevat pitkälti aikaisempia tutkimuksia palautteen vaikutuksista. Työntekijät kokevat palautteelle yhä enemmän tarvetta ja samalla haluavat pois negatiivisesta palautekulttuurista, joka yhä tänäkin päivänä kattaa valtaosan terveydenhuoltojärjestelmistä. Positiivinen palaute voi vaikuttaa niin työntekijän osaamiseen, sitoutumiseen kuin myös tekemänsä työn laatuun. Näistä jokaista tarvitaan osana toimivaa terveydenhuollon järjestelmää. Muuttamalla organisaation johtamis- ja palautekulttuuria, voidaan saada aikaiseksi isoja hyötyjä, suhteellisen pienellä vaivalla.