Tekoäly digitaalisessa markkinoinnissa – uhka vai mahdollisuus?
Leppänen, Jere (2023)
Leppänen, Jere
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932701
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932701
Tiivistelmä
Tekoälyn rooli digitaalisessa markkinoinnissa on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Tutkimus on ajankohtainen, sillä tekoälyä tullaan hyödyntämään markkinoinnissa yhä enemmän, mikä edellyttää ammattilaisilta uuden oppimista ja sopeutumiskykyä. Tämän tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään, millaiseksi suomalaiset digitaalisen markkinoinnin ammattilaiset kokevat tekoälyn käytön työssään nyt ja tulevaisuudessa.
Tutkimus rajattiin käsittelemään aihetta yleisellä tasolla, ilman erityistä paneutumista digitaalisen markkinoinnin monille osa-alueille. Tutkimuksen pääongelmana tutkittiin, millainen rooli tekoälyllä on digitaalisessa markkinoinnissa. Pääongelmaa tutkittiin alaongelmien kautta, joiden tavoitteena oli vastata kysymyksiin tekoälyn hyödyntämisestä digitaalisessa markkinoinnissa tällä hetkellä, ammattilaisten kokemuksista tekoälyn käytöstä työssään ja tekoälyn tulevaisuuden trendeistä digitaalisessa markkinoinnissa. Tutkimuksen toteuttamisessa hyödynnettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin syksyn 2023 aikana ja työ viimeisteltiin marraskuussa 2023.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä luvussa keskeisiä aiheita oli tekoälyn historia, tekoäly nykyään, generatiivinen tekoäly sekä heikko ja vahva tekoäly. Tietoperustan toinen luku koostui tekoälystä digitaalisessa markkinoinnissa, sen eettisyydestä, tekoälyn integroinnista digitaalisen markkinoinnin strategioihin, aikaisemmista tutkimuksista ja tekoälyn tulevaisuuden näkymistä digitaalisessa markkinoinnissa.
Kvantitatiivinen menetelmä valikoitui, koska tuloksia haluttiin analysoida tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Kvalitatiivisella menetelmällä pyrittiin saamaan syvällisempää ymmärrystä kyselystä saatuihin vastauksiin. Tiedonkeruutapana käytettiin Webropol-ohjelmalla luotua kyselyä ja yksilöhaastatteluita. Kysely jaettiin MarkkinointiKollektiivin Facebook-ryhmässä ja tekijän LinkedIn-verkostossa. Kyselyyn vastasi yhteensä 14 henkilöä. Haastateltavina toimi kolme digitaalisen markkinoinnin asiantuntijaa. Tutkimuksen tuloksia analysoitiin ristiintaulukoinnilla ja teemoittelulla.
Tutkimustuloksista selvisi, että digitaalisen markkinoinnin ammattilaiset eivät ole huolissaan tekoälyn aiheuttamasta uhasta heidän työnkuvalleen tulevaisuudessa. Ammattilaiset arvelevat, että tekoäly tulee luultavasti korvaamaan joitain digitaalisen markkinoinnin työtehtäviä, mutta eivät koe sitä suorana uhkana alalle. Tekoälyn avulla rutiininomaiset tehtävät voidaan automatisoida, jolloin ihmisen tekemä työ voi keskittyä luovempaa ajattelua vaativiin tehtäviin. Tutkimuksessa nousi esille tekoälyn mukana tulevat eettiset ongelmat sekä tekijänoikeuksiin liittyvät huolenaiheet.
Kokonaisuudessaan ammattilaiset eivät näe tekoälyä uhkana työlleen nyt tai tulevaisuudessa, vaan enemmän hyödyllisenä apuna toimintaprosessien nopeuttamisessa. Tekoälyn nopea kehitys kuitenkin edellyttää ammattilaisilta jatkuvaa kouluttautumista.
Tutkimus rajattiin käsittelemään aihetta yleisellä tasolla, ilman erityistä paneutumista digitaalisen markkinoinnin monille osa-alueille. Tutkimuksen pääongelmana tutkittiin, millainen rooli tekoälyllä on digitaalisessa markkinoinnissa. Pääongelmaa tutkittiin alaongelmien kautta, joiden tavoitteena oli vastata kysymyksiin tekoälyn hyödyntämisestä digitaalisessa markkinoinnissa tällä hetkellä, ammattilaisten kokemuksista tekoälyn käytöstä työssään ja tekoälyn tulevaisuuden trendeistä digitaalisessa markkinoinnissa. Tutkimuksen toteuttamisessa hyödynnettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin syksyn 2023 aikana ja työ viimeisteltiin marraskuussa 2023.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä luvussa keskeisiä aiheita oli tekoälyn historia, tekoäly nykyään, generatiivinen tekoäly sekä heikko ja vahva tekoäly. Tietoperustan toinen luku koostui tekoälystä digitaalisessa markkinoinnissa, sen eettisyydestä, tekoälyn integroinnista digitaalisen markkinoinnin strategioihin, aikaisemmista tutkimuksista ja tekoälyn tulevaisuuden näkymistä digitaalisessa markkinoinnissa.
Kvantitatiivinen menetelmä valikoitui, koska tuloksia haluttiin analysoida tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Kvalitatiivisella menetelmällä pyrittiin saamaan syvällisempää ymmärrystä kyselystä saatuihin vastauksiin. Tiedonkeruutapana käytettiin Webropol-ohjelmalla luotua kyselyä ja yksilöhaastatteluita. Kysely jaettiin MarkkinointiKollektiivin Facebook-ryhmässä ja tekijän LinkedIn-verkostossa. Kyselyyn vastasi yhteensä 14 henkilöä. Haastateltavina toimi kolme digitaalisen markkinoinnin asiantuntijaa. Tutkimuksen tuloksia analysoitiin ristiintaulukoinnilla ja teemoittelulla.
Tutkimustuloksista selvisi, että digitaalisen markkinoinnin ammattilaiset eivät ole huolissaan tekoälyn aiheuttamasta uhasta heidän työnkuvalleen tulevaisuudessa. Ammattilaiset arvelevat, että tekoäly tulee luultavasti korvaamaan joitain digitaalisen markkinoinnin työtehtäviä, mutta eivät koe sitä suorana uhkana alalle. Tekoälyn avulla rutiininomaiset tehtävät voidaan automatisoida, jolloin ihmisen tekemä työ voi keskittyä luovempaa ajattelua vaativiin tehtäviin. Tutkimuksessa nousi esille tekoälyn mukana tulevat eettiset ongelmat sekä tekijänoikeuksiin liittyvät huolenaiheet.
Kokonaisuudessaan ammattilaiset eivät näe tekoälyä uhkana työlleen nyt tai tulevaisuudessa, vaan enemmän hyödyllisenä apuna toimintaprosessien nopeuttamisessa. Tekoälyn nopea kehitys kuitenkin edellyttää ammattilaisilta jatkuvaa kouluttautumista.