Tietotyöntekijöiden kokemus työhyvinvoinnista etätyössä
Vierros, Ella (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932744
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin tietotyötä tekevien henkilöiden kokemuksia työhyvinvoinnista. Tutkimuskysymykset opinnäytetyössä ovat: Miten tietotyöntekijät kokevat työhyvinvointinsa muuttuneen etätyön yleistymisen aiheuttaman työkäytänteiden murroksen myötä? Sekä mitkä tekijät he kokevat vaikuttavan eniten työhyvinvointinsa muutokseen? Opinnäytetyöllä ei ollut toimeksiantajaa vaan opinnäytetyöntekijä tutki opinnäytetyössä ajankohtaista asiaa, joka vaikuttaa merkittävästi työelämään.
Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksessa käsitellään työhyvinvointia, muutoksia etätyön käytänteissä sekä etätyön hyötyjä ja haasteita. Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi aiemmassa tutkimuksessa havaittuja etätyön keskeisiä hyötyjä työhyvinvoinnille, kuten esimerkiksi työn ja yksityiselämän helpompi yhdistäminen, sekä myös aikaisemmissa tutkimuksissa havaittuja keskeisimpiä haittoja, kuten esimerkiksi vähentyneet sosiaaliset kontaktit.
Tutkimusmenetelmänä tässä tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa harkinnanvaraisesti valittua tietotyöntekijää puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastateltavat pysyvät tutkimuksessa anonyymeinä.
Tutkimuksen haastattelut tehtiin etähaastatteluina. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin Microsoft Teams-sovelluksella. Haastatteluaineisto analysoitiin tässä tutkimuksessa aineistolähtöisellä sisältöanalyysin menetelmällä. Aineistosta havaittiin aineistosta muodostettujen pelkistettyjen lauseiden kautta värikoodaamisen ja taulukoinnin avulla opinnäytetyön teemoihin vaikuttavia kategorioita. Tutkimustulokset käsiteltiin opinnäytetyön teemojen kautta, jotka oli koostettu aikaisempien etätyötä ja työhyvinvointia käsittelevien tutkimusten tuloksista.
Tämän tutkimuksen keskeisin tulos oli, että tutkimuksessa haastatellut tietotyöntekijät kokivat etätyön pääosin selvästi positiivisena tekijänä työhyvinvoinnille. Etätyön koettiin erityisesti laskevan työn kuormittavuutta, jouston myötä mahdollistavan paremmin perhe-elämän ja harrastusten yhteen sovittamisen työn kanssa, sekä lisäävän luottamusta ja tätä kautta työn mielekkyyttä. Merkittävimpänä negatiivisena tekijänä etätyössä nousi esiin sosiaalisten kontaktien vähäisyys, minkä takia monet haastateltavat suosivatkin nimenomaan hybridi- tai monipaikkatyötä. Myös haastateltavien hyötyliikunnan määrä väheni etätyöpäivinä, mutta toisaalta etätyöpäivinä harrastettiin enemmän muuta liikuntaa.
Tutkimuksen havainnot viittaavat siihen, että organisaatioiden ei ole järkevää pakottaa tietotyöntekijöitä takaisin toimistoille, sillä tämä koetaan helposti epäluottamuslauseena työntekijöitä kohtaan, heikentäen myös työn mielekkyyttä. Organisaatioiden kannattaakin ennemmin kehittää keinoja, joilla työntekijät viihtyisivät myös lähityössä ja luoda mahdollisuuksia sosiaalisille kontakteille, yhdessä työskentelylle sekä yhdessä ideoinnille lähityöpäivinä.
Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksessa käsitellään työhyvinvointia, muutoksia etätyön käytänteissä sekä etätyön hyötyjä ja haasteita. Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi aiemmassa tutkimuksessa havaittuja etätyön keskeisiä hyötyjä työhyvinvoinnille, kuten esimerkiksi työn ja yksityiselämän helpompi yhdistäminen, sekä myös aikaisemmissa tutkimuksissa havaittuja keskeisimpiä haittoja, kuten esimerkiksi vähentyneet sosiaaliset kontaktit.
Tutkimusmenetelmänä tässä tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa harkinnanvaraisesti valittua tietotyöntekijää puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastateltavat pysyvät tutkimuksessa anonyymeinä.
Tutkimuksen haastattelut tehtiin etähaastatteluina. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin Microsoft Teams-sovelluksella. Haastatteluaineisto analysoitiin tässä tutkimuksessa aineistolähtöisellä sisältöanalyysin menetelmällä. Aineistosta havaittiin aineistosta muodostettujen pelkistettyjen lauseiden kautta värikoodaamisen ja taulukoinnin avulla opinnäytetyön teemoihin vaikuttavia kategorioita. Tutkimustulokset käsiteltiin opinnäytetyön teemojen kautta, jotka oli koostettu aikaisempien etätyötä ja työhyvinvointia käsittelevien tutkimusten tuloksista.
Tämän tutkimuksen keskeisin tulos oli, että tutkimuksessa haastatellut tietotyöntekijät kokivat etätyön pääosin selvästi positiivisena tekijänä työhyvinvoinnille. Etätyön koettiin erityisesti laskevan työn kuormittavuutta, jouston myötä mahdollistavan paremmin perhe-elämän ja harrastusten yhteen sovittamisen työn kanssa, sekä lisäävän luottamusta ja tätä kautta työn mielekkyyttä. Merkittävimpänä negatiivisena tekijänä etätyössä nousi esiin sosiaalisten kontaktien vähäisyys, minkä takia monet haastateltavat suosivatkin nimenomaan hybridi- tai monipaikkatyötä. Myös haastateltavien hyötyliikunnan määrä väheni etätyöpäivinä, mutta toisaalta etätyöpäivinä harrastettiin enemmän muuta liikuntaa.
Tutkimuksen havainnot viittaavat siihen, että organisaatioiden ei ole järkevää pakottaa tietotyöntekijöitä takaisin toimistoille, sillä tämä koetaan helposti epäluottamuslauseena työntekijöitä kohtaan, heikentäen myös työn mielekkyyttä. Organisaatioiden kannattaakin ennemmin kehittää keinoja, joilla työntekijät viihtyisivät myös lähityössä ja luoda mahdollisuuksia sosiaalisille kontakteille, yhdessä työskentelylle sekä yhdessä ideoinnille lähityöpäivinä.