Keliaakikkojen ja ei-erityisruokavaliota noudattavien nuorten ja nuorten aikuisten (16–30-vuotiaat) ateriointitottumukset ja elintarvikkeiden käyttö - erityishuomio välipaloissa
Myllymäki, Minna; Nurmi, Ella (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932812
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932812
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsitellään nuorten ja nuorten aikuisten (16–30-vuotiaat) ateriointitottumuksia, ateriarytmiä sekä välipalojen käyttöä. Nuoret voivat kokea haasteita terveellisten ruokailutottumusten ylläpitämisessä. Keliakiaa sairastavat kokevat erityisiä haasteita noudattaessaan sairauden hoidolle välttämätöntä tiukkaa gluteenitonta ruokavaliota.
Välipalat muodostavat ison osan päivittäisestä energiansaannista, joten niillä on suuri merkitys hyvinvointiin. Lisäksi välipalat ovat osa elämäntapaa. Elinympäristö vaikuttaa ihmisten välipalojen valintaan merkittävästi. Välipalojen tulisi olla ravitsemussuositusten mukaisia, terveyttä ja hyvinvointia edistäviä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, eroavatko keliakiaa sairastavien ja ei-erityisruokavaliota noudattavien nuorten ja nuorten aikuisten ateriointitottumukset, ateriarytmi ja välipalatottumukset. Lisäksi tutkittiin, eroaako viljatuotteiden, kasvisten, hedelmien, marjojen ja sokeripitoisten elintarvikkeiden käyttö välipaloina kyseisten ryhmien välillä. Työssä käytetty aineisto kerättiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteistyönä tehdyllä sähköisellä kyselyllä. Kohderyhmänä oli 16–30-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset. Kysely lähetettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Sedun opiskelijoille sekä Keliakialiiton jäsenille vuonna 2022. Kyselyyn vastasi 440 henkilöä, joista 211 noudatti gluteenitonta ruokavaliota keliakian takia ja 154 ei noudattanut mitään erityisruokavaliota. Tutkimustulosten analysoinnissa käytettiin SPSS- ja Microsoft Excel-ohjelmia.
Tulokset osoittivat keliaakikoiden syövän harvemmin lounaan koulu- tai työpaikkaravintolassa kuin ei-erityisruokavaliota noudattavat vastaajat. Keliaakikoiden ateriarytmi osoittautui paremmaksi kuin ei-erityisruokavaliota noudattavilla, ja he käyttivät enemmän tuoreita kasviksia, hedelmiä ja runsaskuituisia leipiä. Sokeripitoisia elintarvikkeita molemmat ryhmät käyttivät ravitsemussuosituksien mukaan.
Välipalat muodostavat ison osan päivittäisestä energiansaannista, joten niillä on suuri merkitys hyvinvointiin. Lisäksi välipalat ovat osa elämäntapaa. Elinympäristö vaikuttaa ihmisten välipalojen valintaan merkittävästi. Välipalojen tulisi olla ravitsemussuositusten mukaisia, terveyttä ja hyvinvointia edistäviä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, eroavatko keliakiaa sairastavien ja ei-erityisruokavaliota noudattavien nuorten ja nuorten aikuisten ateriointitottumukset, ateriarytmi ja välipalatottumukset. Lisäksi tutkittiin, eroaako viljatuotteiden, kasvisten, hedelmien, marjojen ja sokeripitoisten elintarvikkeiden käyttö välipaloina kyseisten ryhmien välillä. Työssä käytetty aineisto kerättiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteistyönä tehdyllä sähköisellä kyselyllä. Kohderyhmänä oli 16–30-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset. Kysely lähetettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Sedun opiskelijoille sekä Keliakialiiton jäsenille vuonna 2022. Kyselyyn vastasi 440 henkilöä, joista 211 noudatti gluteenitonta ruokavaliota keliakian takia ja 154 ei noudattanut mitään erityisruokavaliota. Tutkimustulosten analysoinnissa käytettiin SPSS- ja Microsoft Excel-ohjelmia.
Tulokset osoittivat keliaakikoiden syövän harvemmin lounaan koulu- tai työpaikkaravintolassa kuin ei-erityisruokavaliota noudattavat vastaajat. Keliaakikoiden ateriarytmi osoittautui paremmaksi kuin ei-erityisruokavaliota noudattavilla, ja he käyttivät enemmän tuoreita kasviksia, hedelmiä ja runsaskuituisia leipiä. Sokeripitoisia elintarvikkeita molemmat ryhmät käyttivät ravitsemussuosituksien mukaan.