NASDAQ OMX Helsingin suurten perusteollisuuden yhtiöiden korollisen rahoitusrakenteen muutos vuosina 2021–2022
Paananen, Niko (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113032861
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113032861
Tiivistelmä
Nollakorkojen aikakausi on tullut päätökseen vuoden 2022 huhtikuussa ja silloin 12 kuukauden euribor kääntyi kasvuun. Euriborkorko muuttui negatiivisesta korosta positiiviseksi. Saman vuoden heinäkuussa Euroopan keskuspankki alkoi nostamaan ohjauskorkoja. Edellä mainittujen muutoksien innoittamana opinnäytetyö keskittyy selvittämään, miten kohdeyritysten velkarakenne on muuttunut vuosien 2021 ja 2022 välillä. Tutkimuskohteet rajattiin NASDAQ OMX Helsingin suuren kokoluokan perusteollisuuden yhtiöihin, tuottaen kokonaistutkimuksen. Korkojen nousun takia tutkimus keskittyy vain korolliseen rahoitusrakenteeseen. Tutkimuksella haluttiin selvittää nousevien korkojen vaikutus yritysten velkarakenteeseen, käytettyihin rahoitusmenetelmiin, koroilta suojautumiseen, sekä vieraan pääoman hintaan.
Teoreettinen viitekehys on laadittu koostumaan kahdesta pääluvusta. Ensimmäinen tietoperustan pääluku sisältää tietoa erilaisista koroista, niiden toiminnasta ja noususta. Toinen pääluku pitää sisällään yritysten rahoitusmenetelmiä ja johdannaisia. Tutkimus on tehty käyttäen menetelmätriangulaatiota, eli työssä on yhdistetty kvantitatiivinen- ja kvalitatiivinen tutkimus. Määrällisellä tutkimusmenetelmällä on tutkittu yritysten vuosikertomuksissa julkaisemia lukuja, joista on laadittu vertailtavaa dataa ja tästä on valmistettu muutoksia kuvaavia kaavioita. Laadullinen osuus on koostunut dokumenttianalyysistä, millä on analysoitu yritysten vuosikertomuksia. Kertomuksista on kerätty tutkimukseen relevantit tiedot. Tutkimus on toteutettu ajalla 1.9.2023–10.11.2023.
Tutkimustuloksista on havaittu, että kohdeyritysten korollisen rahoitusrakenteen muutoksella ei ole vain yhtä suuntaa korkojen noususta huolimatta. On hyvin yrityskohtaista, riippuen muun muassa liikevoitosta ja tulevaisuuden investoinneista, miten korollinen rahoitusrakenne on kehittynyt. Yritykset ovat suojautuneet korkojen nousulta muun muassa korkojohdannaisilla ja ennenaikaisilla lainan lyhennyksillä. Pitää huomioida, että korkojen nousua oli kestänyt vain hetken aikaa vuonna 2022, joten tämän takia yrityksien korollisen rahoitusrakenteen muutos saattaa näkyä suuremmin vasta tulevaisuudessa. Korkojen nousu ja tulevaisuuden näkymät ovat selvästi saaneet yritykset suojaamaan vierasta pääomaansa.
Teoreettinen viitekehys on laadittu koostumaan kahdesta pääluvusta. Ensimmäinen tietoperustan pääluku sisältää tietoa erilaisista koroista, niiden toiminnasta ja noususta. Toinen pääluku pitää sisällään yritysten rahoitusmenetelmiä ja johdannaisia. Tutkimus on tehty käyttäen menetelmätriangulaatiota, eli työssä on yhdistetty kvantitatiivinen- ja kvalitatiivinen tutkimus. Määrällisellä tutkimusmenetelmällä on tutkittu yritysten vuosikertomuksissa julkaisemia lukuja, joista on laadittu vertailtavaa dataa ja tästä on valmistettu muutoksia kuvaavia kaavioita. Laadullinen osuus on koostunut dokumenttianalyysistä, millä on analysoitu yritysten vuosikertomuksia. Kertomuksista on kerätty tutkimukseen relevantit tiedot. Tutkimus on toteutettu ajalla 1.9.2023–10.11.2023.
Tutkimustuloksista on havaittu, että kohdeyritysten korollisen rahoitusrakenteen muutoksella ei ole vain yhtä suuntaa korkojen noususta huolimatta. On hyvin yrityskohtaista, riippuen muun muassa liikevoitosta ja tulevaisuuden investoinneista, miten korollinen rahoitusrakenne on kehittynyt. Yritykset ovat suojautuneet korkojen nousulta muun muassa korkojohdannaisilla ja ennenaikaisilla lainan lyhennyksillä. Pitää huomioida, että korkojen nousua oli kestänyt vain hetken aikaa vuonna 2022, joten tämän takia yrityksien korollisen rahoitusrakenteen muutos saattaa näkyä suuremmin vasta tulevaisuudessa. Korkojen nousu ja tulevaisuuden näkymät ovat selvästi saaneet yritykset suojaamaan vierasta pääomaansa.