"Jag kände mig ensammast i världen" : en kvalitativ dokumentstudie om mödrars upplevelser av förlossningsdepression
Hammarberg, Wilma (2023)
Hammarberg, Wilma
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932656
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932656
Tiivistelmä
Suomessa arvioidaan, että 9–16 prosenttia kaikista synnyttäjistä sairastuu synnytysmasennukseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on havainnollistaa synnytysmasennuksesta kärisevien äitien kokemuksia, sekä tiedonantaminen, minkälaisia menetelmiä ovat auttaneet äidit pääsemään eroon omasta synnytyksenjälkeisestä masennuksesta.
Tämä on laadullinen tutkimus, jossa on käytetty laadullista sisältöanalyysia. Tietoa tutkimukseen on kerätty kuudesta eri blogista, kuudesta ja kolmesta eri podcastista, joissa äidit ovat kirjoittaneet tai kertoneet synnytysmasennukseen ajasta. Tämän tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on käytetty Erikssonin kärsimysteoriaa (2015).
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että äitien kokemuksissa on paljon yhtäläisyyksiä mutta myös eroja. Monet äidit kokivat synnytysmasennuksen aikana ahdistusta ja pelkoa sekä muita kielteisiä tunteita, mutta muutamina pieninä hetkinä he silti tunsivat onnen äitiydestä. Suurin osa äideistä kokivat, että ammattituki oli tärkeässä osassa heidän selviytyäkseen masennuksesta, myös puolison ja perheen tuki oli tärkeä.
Tämän tutkimuksen lopputuloksesta voidaan nähdä, että kaikki äidit kokevat synnytyksen masennuksen eri tavalla, mutta että he myös kokevat yhtäläisyyksiä tunteiden, avun ja tuen kanssa, jota he tarvinneet päästäkseen masennuksesta eroon.
Tämä on laadullinen tutkimus, jossa on käytetty laadullista sisältöanalyysia. Tietoa tutkimukseen on kerätty kuudesta eri blogista, kuudesta ja kolmesta eri podcastista, joissa äidit ovat kirjoittaneet tai kertoneet synnytysmasennukseen ajasta. Tämän tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on käytetty Erikssonin kärsimysteoriaa (2015).
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että äitien kokemuksissa on paljon yhtäläisyyksiä mutta myös eroja. Monet äidit kokivat synnytysmasennuksen aikana ahdistusta ja pelkoa sekä muita kielteisiä tunteita, mutta muutamina pieninä hetkinä he silti tunsivat onnen äitiydestä. Suurin osa äideistä kokivat, että ammattituki oli tärkeässä osassa heidän selviytyäkseen masennuksesta, myös puolison ja perheen tuki oli tärkeä.
Tämän tutkimuksen lopputuloksesta voidaan nähdä, että kaikki äidit kokevat synnytyksen masennuksen eri tavalla, mutta että he myös kokevat yhtäläisyyksiä tunteiden, avun ja tuen kanssa, jota he tarvinneet päästäkseen masennuksesta eroon.