Työstä palautuminen ja kokemus esihenkilöltä saadusta tuesta omaan työhön organisaatiossa X
Pasanen, Elina (2023)
Pasanen, Elina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113032972
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113032972
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsitteli työhyvinvointia työstä palautumisen ja työntekijän esihenkilöltä saadun tuen osalta. Toimeksiantaja oli ruoka- ja puhtauspalvelut organisaatiossa X. Työn tarkoitus oli antaa toimeksiantajalle tietoa näiden osa-alueiden tilasta ja tämän pohjalta tehdä ehdotuksia työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Työhyvinvointia kartoitettiin kahdella menetelmällä: työtekijätason henkilöstölle lähetetyn nettilomakekyselyn avulla ja yksilö- ja ryhmähaastatteluin. Teoriaviitekehyksen keskeiset aiheet olivat työstä palautuminen, psyykkinen ja fyysinen palautuminen, työhyvinvoinnin johtaminen, keskusteleva johtaminen ja luottamusta rakentava johtaminen.
Nettilomakekyselyn (n=30) tuloksista ilmeni, että yleisesti ottaen henkilöstö koki palautuvansa työstään hyvin ja esihenkilöltä saatuun tukeen oltiin suurimmaksi osaksi tyytyväisiä. Työstä palautumisen suurimmat haasteet liittyivät riittävään unen saantiin, vähäiseen fyysiseen vapaa-ajan aktiivisuuteen ja henkilökohtaisessa elämässä koettuihin kuormitustekijöihin. Esihenkilön tuessa kaivattiin tehokkaampaa puuttumista työpaikan epäkohtiin.
Haastatteluissa (n=24) ilmeni, että esihenkilön vierailuja kohteessa arvostettiin ja niitä toivottiin lisää. Lisäksi henkilöstöllä oli hyvät tiedot oman työhyvinvointinsa kehittämiseksi. Haastattelun tuloksista ilmeni, että tiedonkulku koettiin ongelmalliseksi. Vaikka tällä hetkellä työn määrä koettiin suurimmaksi osaksi sopivaksi, lähitulevaisuudessa yhä lisääntyvän työmäärän kuormittavuudesta oltiin huolissaan lisääntyvien työtehtävien ja sijaisten heikon saatavuuden vuoksi.
Keskeisimmiksi kehitysehdotuksiksi nousi työn kuormituksen helpottamiseksi työkulttuurin kehittäminen mikrotaukoja suosivaan suuntaan ja työn kehittämistä työn voimavaroja lisäävään suuntaan. Työkulttuuria ja työpaikan epäkohtiin puuttumista voitaisiin edelleen kehittää keskustelevan johtajuuden keinoin. Tiedonkulun ongelmaa voidaan helpottaa kiinnittämällä huomiota tiedottamisen tehostamiseen ja luomalla uusia ratkaisuja tiedonkulun parantamiseksi.
Nettilomakekyselyn (n=30) tuloksista ilmeni, että yleisesti ottaen henkilöstö koki palautuvansa työstään hyvin ja esihenkilöltä saatuun tukeen oltiin suurimmaksi osaksi tyytyväisiä. Työstä palautumisen suurimmat haasteet liittyivät riittävään unen saantiin, vähäiseen fyysiseen vapaa-ajan aktiivisuuteen ja henkilökohtaisessa elämässä koettuihin kuormitustekijöihin. Esihenkilön tuessa kaivattiin tehokkaampaa puuttumista työpaikan epäkohtiin.
Haastatteluissa (n=24) ilmeni, että esihenkilön vierailuja kohteessa arvostettiin ja niitä toivottiin lisää. Lisäksi henkilöstöllä oli hyvät tiedot oman työhyvinvointinsa kehittämiseksi. Haastattelun tuloksista ilmeni, että tiedonkulku koettiin ongelmalliseksi. Vaikka tällä hetkellä työn määrä koettiin suurimmaksi osaksi sopivaksi, lähitulevaisuudessa yhä lisääntyvän työmäärän kuormittavuudesta oltiin huolissaan lisääntyvien työtehtävien ja sijaisten heikon saatavuuden vuoksi.
Keskeisimmiksi kehitysehdotuksiksi nousi työn kuormituksen helpottamiseksi työkulttuurin kehittäminen mikrotaukoja suosivaan suuntaan ja työn kehittämistä työn voimavaroja lisäävään suuntaan. Työkulttuuria ja työpaikan epäkohtiin puuttumista voitaisiin edelleen kehittää keskustelevan johtajuuden keinoin. Tiedonkulun ongelmaa voidaan helpottaa kiinnittämällä huomiota tiedottamisen tehostamiseen ja luomalla uusia ratkaisuja tiedonkulun parantamiseksi.
