Somatiikan huomiointi masentuneen potilaan hoidossa

Abstract

Masennus on mielenterveyden häiriö, jota sairastaa noin 5 % maailman väkiluvusta. Väestötutkimuksen mukaan, vastaava luku on suomessa vuositasolla 5–7 %. Masennus alentaa toimintakykyä ja lisää kuolleisuutta jopa kaksinkertaiseksi. Somaattisen eli fyysisen terveyden ja psyykkisen terveyden välillä on kaksisuuntainen yhteys, jolloin kehon hyvinvointi tukee mielen hyvinvointia ja sama pätee toisinpäin. Masentuneilla potilailla somaattisia oireita eli kehollisia oireita on huomattu esiintyvän jopa 80 %:lla. Somaattisesti sairailla sairastuvuus mielenterveyden häiriöihin on merkittävästi suurempaa verrattuna yleisväestöön.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä somaattista terveyttä tukevia muutoksia voidaan tehdä masennuksen hoidossa. Tavoitteena oli antaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle tietoa, kuinka huomioida masentunut potilas kokonaisuutena, huomioiden mielialaoireiden lisäksi myös somaattiset oireet. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työssä käytettiin 12 tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.

Tulokset osoittivat, että elämäntavoilla on suuri merkitys masennuspotilaan parantumisessa. Epäterveelliset elämäntavat altistavat masennukselle tai pahentavat sitä. Esimerkiksi päihteiden käyttö voi pahentaa jo olemassa olevaa masennusta, mutta se voi myös altistaa masennuksen kehittymiselle. Päihdehäiriöitä on arvoitu olevan jopa 10–30 prosentilla masentuneista. Terveellisen ja monipuolisen ruokavalion, riittävän unen, säännöllisen liikunnan ja päihteettömyyden merkitys on huomattava. Elämäntapamuutoksilla pystytään sekä ehkäisemään, että hoitamaan masennusta. Esimerkiksi terveellinen ruokavalio on yhdistetty vähentyneeseen masennusriskiin ja sen on jopa oletettu parantavan jo olemassa olevia masennusoireita.

Depression is a mental health disorder that affects approximately 5 % of the global population. According to population studies the same is true for 5-7% of Finns annually. Depression can reduce functionality and increase mortality by up to two times. There is a bidirectional relationship between physical health and mental health, where physical well-being supports mental well-being and vice versa. In depressed patients, somatic symptoms have been observed in up to 80% of cases. The incidence of mental health disorders is significantly higher in somatically ill patients compared to the general population.

The purpose of the thesis was to investigate what somatic health-promoting changes can be made in the treatment of depression. The goal was to give social and health care professionals information on how to consider not only mood symptoms but also somatic symptoms. The thesis was conducted as a descriptive literature review. 12 research articles were used in the work, which were analyzed using qualitative content analysis.

The results showed that lifestyle has a significant impact on the recovery of depression patients. Unhealthy lifestyles expose or exacerbate depression. For example, substance use can worsen existing depression, but it can also expose the development of depression. Substance use disorders have been estimated to occur in up to 10-30% of depressed individuals. The importance of a healthy and varied diet, adequate sleep, regular exercise, and sobriety is significant. Lifestyle changes can both prevent and treat depression. For example, a healthy diet has been associated with a reduced risk of depression and is even believed to improve existing depression symptoms.