Loukkaantumisen jälkeen : urheilijan paluu kilpakentille : kilpaurheilijan kuntoutusprosessin kehittäminen laadullisen teemahaastattelun keinoin
Hyttinen, Maria; Siirilä, Henna; Tiitto, Venla (2023)
Hyttinen, Maria
Siirilä, Henna
Tiitto, Venla
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113033173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113033173
Tiivistelmä
Urheilu- ja liikuntavammat ovat yksi suurimpia tapaturmaryhmiä ja lisäksi erilaiset rasitusvammat ja kiputilat ovat urheilijoille yleisiä. Tästä huolimatta urheilijoiden kuntoutusprosesseja on tutkittu melko vähän, vaikka erilaisia hoitopolkuja ja strukturoituja kuntoutusprosesseja eri sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen on etenkin sairaalamaailmassa tyypillisesti käytössä. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Päijät-Hämeen urheiluakatemia. Opinnäytetyössä oli tarkoituksena selvittää millaisena Päijät-Hämeen urheiluakatemian valmennus- ja asiantuntijatahot kokevat urheilijoiden hoidon seurannan sekä kuntoutuksen tukemisen nykyhetkessä. Tavoitteena oli luoda oikea-aikainen ja selkeä kuntoutusprosessi Päijät-Hämeen urheiluakatemian kulta- ja platinatason urheilijoille.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisena tutkimuksena ryhmässä tapahtuvia teemahaastatteluja käyttäen. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimustehtävinä oli 1: kuvata valmentajien ja asiantuntijatahojen kokemuksia urheiluakatemian tämänhetkisistä kuntoutusprosesseista, 2: kuvata minkälainen on urheilijaa tukeva kuntoutusprosessi valmentajien ja asiantuntijatahojen näkökulmasta, sekä 3: kehittää haastatteluista saadun aineiston ja kirjallisuuden perusteella toimiva kuntoutusprosessimalli urheiluakatemialle. Teemahaastattelut (3 kappaletta) toteutettiin haastatteluryhmille keväällä 2023 ja aineiston analysointi tapahtui syksyn 2023 aikana.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että oikea-aikaiselle, asiantuntijat, valmennuksen sekä urheilijan yhteen sitovalle kuntoutusprosessin mallille on selkeä tarve. Kuntoutusprosessilta toivotaan ammattilaisten taholta katkeamattomuutta ja sujuvuutta. Kuntoutusprosessin rakennetta on muutettava ja asiantuntijapalveluihin kiinnitettävä huomiota etenkin lääkäripalveluiden osalta. Kuntoutusprosessin auki kirjoitus on merkittävässä asemassa. Opinnäytetyön tuloksena on aukikirjoitettu, kuvioitu kuntoutusprosessin malli Päijät-Hämeen urheiluakatemialle kulta- ja platinatason urheilijoiden käyttöön. Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheena ehdotetaan kuntoutusprosessin mallin pilotointia ja käyttöönoton seurantaa. Lisäksi jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan erityisesti mielenterveyttä tukevan kuntoutusprosessin mallin kehittämistä.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisena tutkimuksena ryhmässä tapahtuvia teemahaastatteluja käyttäen. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimustehtävinä oli 1: kuvata valmentajien ja asiantuntijatahojen kokemuksia urheiluakatemian tämänhetkisistä kuntoutusprosesseista, 2: kuvata minkälainen on urheilijaa tukeva kuntoutusprosessi valmentajien ja asiantuntijatahojen näkökulmasta, sekä 3: kehittää haastatteluista saadun aineiston ja kirjallisuuden perusteella toimiva kuntoutusprosessimalli urheiluakatemialle. Teemahaastattelut (3 kappaletta) toteutettiin haastatteluryhmille keväällä 2023 ja aineiston analysointi tapahtui syksyn 2023 aikana.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että oikea-aikaiselle, asiantuntijat, valmennuksen sekä urheilijan yhteen sitovalle kuntoutusprosessin mallille on selkeä tarve. Kuntoutusprosessilta toivotaan ammattilaisten taholta katkeamattomuutta ja sujuvuutta. Kuntoutusprosessin rakennetta on muutettava ja asiantuntijapalveluihin kiinnitettävä huomiota etenkin lääkäripalveluiden osalta. Kuntoutusprosessin auki kirjoitus on merkittävässä asemassa. Opinnäytetyön tuloksena on aukikirjoitettu, kuvioitu kuntoutusprosessin malli Päijät-Hämeen urheiluakatemialle kulta- ja platinatason urheilijoiden käyttöön. Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheena ehdotetaan kuntoutusprosessin mallin pilotointia ja käyttöönoton seurantaa. Lisäksi jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan erityisesti mielenterveyttä tukevan kuntoutusprosessin mallin kehittämistä.