Toimivan potilasohjeen resepti : potilaan kirjallinen ohjaaminen digitalisoituvassa maailmassa

Abstract

Opinnäytetyön taustalla oli tarve tuottaa lisää tutkimustietoa potilasohjeista osana terveysviestintää. Aihetta on tutkittu vähän, ja kirjallinen potilasohjaus on murroksessa potilasohjeiden siirtyessä osittain painetulta paperilta internettiin ja mobiilisovelluksiin.

Työn tavoitteena oli laatia toimivan potilasohjeen ”resepti” eli perusteet, joiden avulla tehdään hyvä ja tarkoitustaan palveleva ohje. Tutkimuskysymyksissä kysyttiin, mitä ominaisuuksia toimivalla potilasohjeella on ja missä muodossa tieto on paras välittää potilaalle. Lisäksi kysyttiin, onko kirjalliselle, painetulle potilasohjeelle edelleen tarvetta digitalisoitumisen aikakaudella.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Katsaukseen valittiin potilasohjeita käsitteleviä kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

Tulokseksi saatiin, että voimakkaasta digitaalisesta kehityksestä huolimatta kirjallinen, painettu potilasohje nähdään edelleen potilasohjauksen perustana. Katsauksen perusteella ei näyttänyt siltä, että lähivuosina oltaisiin siirtymässä kokonaan paperittomaan potilasohjaukseen.

Lisäksi todettiin, että toimiva potilasohje on rehellinen ja riittävän yksityiskohtainen. Toimivassa potilasohjeessa on asiakas- tai potilaslähtöinen näkökulma. Toimivassa potilasohjeessa pyritään huomioimaan potilaan tiedontarpeet laajasti ja otetaan kohderyhmä mukaan kehittämään ja päivittämään potilasohjetta. Kirjallisen potilasohjeen ulkoasun tulee olla selkeä ja helposti lähestyttävä. Kuvitusta ja grafiikkaa on hyvä käyttää parantamaan luettavuutta.

Jatkossa olisi tarpeen analysoida potilasohjeita tekstintutkimuksen keinoin. Tämä antaisi tietoa siitä, millaisia merkityksiä potilasohjeilla välitetään ja millä tavalla potilasta puhutellaan. Lisäksi olisi tärkeää selvittää ja verrata eri välineillä annetun potilasohjauksen vaikuttavuutta.

The purpose of this thesis was to find out what the properties of workable patient information leaflet are. The aim was to figure out what kind of qualities workable patient information leaflet has and what is the best form to deliver information to patients.

The study was conducted as a descriptive literature review. The data were collected from scientific articles and studies that dealed with patient information leaflets and were not older than ten years. Studies were searched via databases like Cinahl and Medline.

These results suggest that workable patient information leaflet is clearly written, honest and has a patient-oriented point of view. Patient information should be updated regularly and patients should be invited to this process. The design of patient information leaflet should ease readability. It also seems that printed, written patient information is still a valid way to give patient counselling. Despite of digitalization, it does not look like the health care is about to give only paperless patient counselling any day soon.

Further research is required to analyze patient information leaflets using qualitative content analysis to define what kind of roles patient has in patient information leaflets and how patients are addressed in health care. It would also be important to study the differences and similarities of the forms that patient information is delivered – for example if digital patient information is as effective as written.