Sosiaalisen median markkinointisuunnitelma Ekomatkaajille
Räsänen, Iida (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133344
Tiivistelmä
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantajatyönä Ekomatkaajille, joka tarjoaa lyhytkestoisia matkoja luonnon- ja eläintensuojelun parissa. Tavoitteena oli tavoittaa kohderyhmä oikeita kanavia käyttäen, ja selvittää minkälainen sisältö heihin vetoaa. Tietoisuutta Ekomatkaajien tarjoamista tuotteista sosiaalisessa mediassa haluttiin myös kasvattaa myynnin lisäämiseksi. Toiminnallisen työn tuotoksena luotiin sosiaalisen median markkinointisuunnitelma, joka sisälsi työn kohderyhmää vastaavan asiakasprofiilin kuvaamisen.
Markkinointi rajattiin tarkennetusti sosiaalisen median markkinointiin sen ajankohtaisuuden ja toimeksiantajan toiveiden vuoksi. Kohderyhmä rajattiin 18–30-vuotiaisiin, jotta markkinoinnin toimenpiteet voitiin luoda kohdennetusti ja osuvasti. Toimeksiantajayrityksellä ei ole markkinointibudjettia sosiaalisen median varalle, joten markkinoinnin toimenpiteet rajattiin orgaaniseen näkyvyyteen, sen lisäämiseen ja toimiviin sisältöihin.
Tietoperustan ensimmäinen osa koostui markkinoinnista sosiaalisessa mediassa, jossa käsiteltiin sosiaalista mediaa, orgaanisen näkyvyyden ja maksetun markkinoinnin eroja, sisällön aktiivista tuottamista, sekä eri kanavien tyylejä. Toisessa osassa käytiin läpi markkinointisuunnitelman luomista SOSTAC-kaavan avulla. Tietoperustassa käsiteltiin tarkemmin myös ostopolkua ja asiakaspersoonan luomista, jotka molemmat liitettiin tiiviisti toiminnalliseen osuuteen tuotosta tehdessä.
Työn toiminnallisessa osassa kuvattiin sosiaalisen median markkinointisuunnitelman tuottamista vaihe vaiheelta toimeksiantajalle SOSTAC-kaavan mukaan aina nykytila-analyysistä tulosten mittaamiseen ja seurantaan asti. Yksi kehittämistyön menetelmistä oli toimeksiantajan haastattelu, joka antoi paljon tietoa varsinkin yrityksen nykytilasta, tavoitteista ja resursseista. Benchmarking-menetelmällä tutkittiin kilpailijoiden sosiaalisen median toimivaa sisältöä ja taktiikoita. Viimeinen kehitystyön menetelmä oli dokumenttianalyysi, jota käytettiin kohderyhmähaastatteluiden vastauksien analysoimisessa. Kohderyhmähaastatteluissa kysyttiin haastateltavien sosiaalisen median käyttäytymisestä ja mieltymyksistä. Tuotoksesta tehtiin visuaalinen esitys Canva-työkalulla, joka lisättiin liitteenä työn loppuun.
Valmis sosiaalisen median markkinointisuunnitelma tulee käyttöön Ekomatkaajille ja se voi hyödyntää sitä jatkossa sosiaalisen median markkinoinnissa. Suunnitelma on kanavavalintojen perusteella lähtökohtaisesti tehty Facebookiin ja Instagramiin, mutta se on helppo muokata myös muiden kanavien käyttöön. Muutamia sisältöehdotuksia on annettu myös kohderyhmän suosimaan kanavaan YouTubeen, jos yritys haluaa jatkossa laajentaa sosiaalisen median markkinointia resurssiensa kasvaessa.
Markkinointi rajattiin tarkennetusti sosiaalisen median markkinointiin sen ajankohtaisuuden ja toimeksiantajan toiveiden vuoksi. Kohderyhmä rajattiin 18–30-vuotiaisiin, jotta markkinoinnin toimenpiteet voitiin luoda kohdennetusti ja osuvasti. Toimeksiantajayrityksellä ei ole markkinointibudjettia sosiaalisen median varalle, joten markkinoinnin toimenpiteet rajattiin orgaaniseen näkyvyyteen, sen lisäämiseen ja toimiviin sisältöihin.
Tietoperustan ensimmäinen osa koostui markkinoinnista sosiaalisessa mediassa, jossa käsiteltiin sosiaalista mediaa, orgaanisen näkyvyyden ja maksetun markkinoinnin eroja, sisällön aktiivista tuottamista, sekä eri kanavien tyylejä. Toisessa osassa käytiin läpi markkinointisuunnitelman luomista SOSTAC-kaavan avulla. Tietoperustassa käsiteltiin tarkemmin myös ostopolkua ja asiakaspersoonan luomista, jotka molemmat liitettiin tiiviisti toiminnalliseen osuuteen tuotosta tehdessä.
Työn toiminnallisessa osassa kuvattiin sosiaalisen median markkinointisuunnitelman tuottamista vaihe vaiheelta toimeksiantajalle SOSTAC-kaavan mukaan aina nykytila-analyysistä tulosten mittaamiseen ja seurantaan asti. Yksi kehittämistyön menetelmistä oli toimeksiantajan haastattelu, joka antoi paljon tietoa varsinkin yrityksen nykytilasta, tavoitteista ja resursseista. Benchmarking-menetelmällä tutkittiin kilpailijoiden sosiaalisen median toimivaa sisältöä ja taktiikoita. Viimeinen kehitystyön menetelmä oli dokumenttianalyysi, jota käytettiin kohderyhmähaastatteluiden vastauksien analysoimisessa. Kohderyhmähaastatteluissa kysyttiin haastateltavien sosiaalisen median käyttäytymisestä ja mieltymyksistä. Tuotoksesta tehtiin visuaalinen esitys Canva-työkalulla, joka lisättiin liitteenä työn loppuun.
Valmis sosiaalisen median markkinointisuunnitelma tulee käyttöön Ekomatkaajille ja se voi hyödyntää sitä jatkossa sosiaalisen median markkinoinnissa. Suunnitelma on kanavavalintojen perusteella lähtökohtaisesti tehty Facebookiin ja Instagramiin, mutta se on helppo muokata myös muiden kanavien käyttöön. Muutamia sisältöehdotuksia on annettu myös kohderyhmän suosimaan kanavaan YouTubeen, jos yritys haluaa jatkossa laajentaa sosiaalisen median markkinointia resurssiensa kasvaessa.