Muutosjohtamisen kehittäminen kotihoidossa
Hankala, Tiina (2023)
Hankala, Tiina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133371
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133371
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää muutosjohtajuutta kotihoidossa ja luoda muutosjohtamisen toimintamalli, joka lisäsi kotihoidon muutoskykyä ja muutosinnostusta. Tarkoituksena oli kuvata Ikaalisten kotihoidon hoitohenkilöstön kokemuksia muutosjohtamisesta. Kehittämistyö toteutettiin Ikaalisten kotihoitoon Pirkanmaan hyvinvointialueella vuoden 2023 aikana.
Kehittämistyö oli menetelmältään toimintatutkimus. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselyllä hoitohenkilöstölle (n=14). Lisäksi muutosjohtamisen toimintamallia kehitettiin yhdessä henkilöstön kanssa (n=15) Learning cafe työpajassa.
Kehittämistyö aloitettiin perehtymällä muutosjohtajuuteen liittyviin aiempiin tutkimuksiin. Hoitohenkilöstön kokemuksia kartoitettiin sähköisen kyselyn avulla, jonka vastausprosentti oli 49 %. Sähköisen kyselyn toteutuksen ja analysoinnin jälkeen toteutettiin yhteiskehittämisen menetelmänä Learning Cafe työpaja, jonka aineiston tulosten pohjalta laadittiin muutosjohtamisen toimintamalli. Toimintamallin jalkauttamisesta laadittiin suunnitelma.
Tuloksien mukaan muutoksia oli ollut kotihoidossa useita ja niihin suhtauduttiin enemmän negatiivisesti, kuin positiivisesti. Negatiiviseksi koettiin se, ettei henkilöstö saanut vaikuttaa muutokseen ja muutoksien epätietoisuus oli kuormittanut hoitohenkilöstöä. Positiivista oli muutokseen saatu tuki työyhteisöltä ja lähiesihenkilöltä. Positiivinen tulos tutkimuksessa oli, että luottamus, muutoskyky ja muutosinnostus olivat työyhteisössä hyvällä tasolla, joten muutosjohtamisen kehittämisen valmiudet löytyivät jo itsessään työyhteisöstä. Tuloksissa toistui lähiesihenkilön läsnäolon merkitys, avoimen ja keskustelevan vuorovaikutuksen sekä työyhteisön toimivuuden kehittämisen merkitys muutoksen onnistumisessa. Muutosjohtamisen toimintamalli ohjasi hoitohenkilöstön toimintaa muutoksen eri vaiheissa.
Kehittämistyö oli menetelmältään toimintatutkimus. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselyllä hoitohenkilöstölle (n=14). Lisäksi muutosjohtamisen toimintamallia kehitettiin yhdessä henkilöstön kanssa (n=15) Learning cafe työpajassa.
Kehittämistyö aloitettiin perehtymällä muutosjohtajuuteen liittyviin aiempiin tutkimuksiin. Hoitohenkilöstön kokemuksia kartoitettiin sähköisen kyselyn avulla, jonka vastausprosentti oli 49 %. Sähköisen kyselyn toteutuksen ja analysoinnin jälkeen toteutettiin yhteiskehittämisen menetelmänä Learning Cafe työpaja, jonka aineiston tulosten pohjalta laadittiin muutosjohtamisen toimintamalli. Toimintamallin jalkauttamisesta laadittiin suunnitelma.
Tuloksien mukaan muutoksia oli ollut kotihoidossa useita ja niihin suhtauduttiin enemmän negatiivisesti, kuin positiivisesti. Negatiiviseksi koettiin se, ettei henkilöstö saanut vaikuttaa muutokseen ja muutoksien epätietoisuus oli kuormittanut hoitohenkilöstöä. Positiivista oli muutokseen saatu tuki työyhteisöltä ja lähiesihenkilöltä. Positiivinen tulos tutkimuksessa oli, että luottamus, muutoskyky ja muutosinnostus olivat työyhteisössä hyvällä tasolla, joten muutosjohtamisen kehittämisen valmiudet löytyivät jo itsessään työyhteisöstä. Tuloksissa toistui lähiesihenkilön läsnäolon merkitys, avoimen ja keskustelevan vuorovaikutuksen sekä työyhteisön toimivuuden kehittämisen merkitys muutoksen onnistumisessa. Muutosjohtamisen toimintamalli ohjasi hoitohenkilöstön toimintaa muutoksen eri vaiheissa.