Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen kotihoitojen henkilökunnan osaamisen kartoitus

Abstract

Tämän tutkimuksellisen kehittämistehtävän aiheena on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kotihoitojen hoitohenkilökunnan osaamisen kartoitus. Tavoitteena oli hoitohenkilökunnalle suunnatun kartoituskyselyn tulosten perusteella muodostaa käsitys osaamisen tilasta sekä määrittää osaamisalueet, joissa on suurin osaamisenvaje. Tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa tietoa osaamisen tilasta Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle ja sen kotihoidoille sekä tarjota tutkittuun tietoon perustuva pohja hyvinvointialueen kotihoitojen koulutussuunnitelmalle. Tutkimuksen lähestymistapa oli pääosin tilastollinen. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä. Kysely laadittiin yhteistyössä IkäKoti-hankkeen, kotihoidon kehittämisen työryhmän sekä eri alojen ammattilaisten kanssa. Kyselystä saatu aineisto analysoitiin tilastollisen analyysin menetelmin SSPS-tilastointi- sekä Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla. Avoimet vastaukset analysoitiin laadullisin menetelmin teemoittelun avulla. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä 202. Heistä suurin osa oli lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Tutkimuksen tuloksista erottui neljä osaamisalaa, joiden osaamista tulisi kehittää. Nämä olivat saattohoito ja kuoleman jälkeinen toiminta, suun terveys, toimintakyvyn mittaaminen ja tulosten tulkinta sekä työhyvinvointiosaaminen. Tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa alueellisia sekä koko hyvinvointialueen kattavaa koulutussuunnitelmaa. Tutkimuksen perusteella hyvinvointialueella on laaja-alaista ja monipuolista osaamista. Hyvinvointialueen tarkoituksena on yhdenvertaistaa osaamista. Pohdittavaksi jää, voisiko jo olemassa olevaa osaamista hyödyntää osaamista jakamalla. Avainsanat: osaaminen pääomana, tiedolla johtaminen, osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi

The topic of this study and development task is to scan the competence of home care personnel in South Ostrobothnia Welfare County. The goal was to form an understanding of the state of competence based on the results of the survey and determine the areas of competence where competence was weakest. The purpose of the study was to generate information on the state of competence in the South Ostrobothnia Welfare County and its home care institutions. In addition, the aim of this study was to produce information for the creation of an education plan for home care in the Welfare County. The research approach was mainly quantitative. It was implemented using a Webropol survey. The survey was prepared in cooperation with the IkäKoti-project, the home care development working committee and the professionals in the field. The material obtained from the survey was analyzed with statistical methods with a statistics program SSPS and Excel. The answers to the open question of the survey were analyzed using content analysis. There were 202 respondents to the survey. Most of the respondents were practical nurses and nurses. The results of this study showed four areas of competence, in which competence should be developed. These were terminal care and action after death, oral health, measuring functioning and interpreting the results and occupational well-being competence. The results can be used when planning an education plan both regionally and for the entire welfare area. Based on this study, it can be stated that this welfare area has pervasive and multifaceted competence. The one purpose of the welfare area is to equalize competence. It is therefore necessary to consider whether existing competence could be utilized by sharing competence. Keywords: intellectual capital, knowledge-based management, competence development, occupational well-being