Geriatrisen lonkkaproteesipotilaan turvallinen kotiutuminen sairaalasta

Abstract

Lonkkaleikkausten vuosittainen määrä kasvoi 2000-luvulla ja niiden hoitotyössä havaittiin alueellisia eroja. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli yhtenäistää geriatrisen lonkkaproteesipotilaan postoperatiivista hoitotyötä kuvaamalla kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin geriatrisen lonkkaproteesipotilaan turvallisen kotiutumisen prosessia. Opinnäytetyön aihevalinta perustui Kanta-Hämeen keskussairaalan tiedon tarpeeseen tekonivelkirurgian hoitotyöstä. Tutkimuksessa havaittiin, että geriatrisen lonkkamurtumapotilaan kotiutumiseen vaikuttaa potilaan terveydentila ennen leikkausta, kirurgisella osastolla tehty hoitotyö, sekä kuntoutusjakson onnistuminen. Turvallisen kotiutumisen suunnittelu aloitetaan potilaan tullessa sairaalaan ja prosessi jatkuu potilaan saavuttua kotiosoitteeseensa. Hoitopolkuun vaikutti edellä mainittujen seikkojen lisäksi potilaan asuinpaikka ennen leikkausta, sekä potilaan toive nopeasta kotiutumisesta. Tutkimuksista selvisi, että geriatrinen näkökulma on olennainen osa iäkkään lonkkaproteesipotilaan hoitotyötä myös turvallisen kotiutumisen näkökulmasta.

During the 21st century, there was an increase in the annual incidence of hip surgeries, together with regional differentials in postoperative care. The primary objective of this thesis was to standardize the postoperative care for geriatric patients undergoing hip prosthesis procedures by explaining the process of safe discharge. This thesis uses a descriptive literature review methodology. The approach was grounded in the national treatment recommendations, and the selection of this thesis topic was based on the specific information needs of Kanta-Häme Central Hospital related to the nursing care of patients undergoing joint replacement surgeries. The findings of the study highlight that the preoperative health status of the patient, the quality of nursing care on the surgical ward, and the efficiency of the subsequent rehabilitation period collectively influence the route of a geriatric hip fracture patient's discharge. The orchestration of a safe discharge begins upon the patient's admission to the hospital and extends throughout their transition to their home address. Beyond the mentioned earlier factors, the patient's preoperative place of residence and their expressed preference for efficient discharge emerged as additional determinants in the care pathway. The research explains the crucial role of the geriatric perspective in the comprehensive nursing care of elderly hip prosthesis patients. The study focuses on the context of ensuring a secure and successful transition to home for these patients.