Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa: tuen toteutuminen eri kaupungeissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten lasta tuetaan varhaiskasvatuksessa ja miten varhaiskasvatuslakiin tullut muutos on vaikuttanut tuen toteuttamiseen. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia kriteerejä eri tuen tasoille on ja miten tuen prosessit toteutuvat eri kaupungeissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta sekä erilaisista tukimenetelmistä. Opinnäytetyön aiheen valintaan vaikutti vuoden 2022 varhaiskasvatuslain uudistus. Uudistuksen myötä tuen muodot määriteltiin tarkemmin ja kolmitasoinen tuki velvoittaa nyt varhaiskasvatusta koko Suomessa.

Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Vapaaehtoisiin teemahaastatteluihin osallistui yhteensä yhdeksän haastateltavaa. Haastateltavat olivat varhaiskasvatuksen erityisopettajia ja sellaisia henkilöitä, jotka tekevät lapsen tuen päätökset varhaiskasvatuksessa. Tutkimukseen osallistui kolme eri kaupunkia Länsi-Suomen alueelta. Kaupungit ja haastateltavat esiintyvät tutkimuksessa anonyymeinä. Haastattelumateriaali analysoitiin teemoitellen aineistolähtöisesti.

Tutkimustulosten mukaan lasten tuen tarpeet ovat moninaisia ja näin ollen myös tukimenetelmiä on useita. Tuen toteuttaminen vaikuttaa tulosten mukaan olevan samankaltaista eri kaupungeissa. Tuen prosessit näyttäytyivät sisällöllisesti samankaltaisina, vaikka niiden mallintamisessa oli hieman eroja. Tulosten mukaan tuen prosessi lähtee käyntiin siitä, että ryhmän henkilökunta huomaa lapsen tuen tarpeen ja konsultoi sitten varhaiskasvatuksen erityisopettajaa sekä keskustelee lapsen vanhempien tai huoltajien kanssa. Tarvittaessa lapsen tuen suunnitteluun osallistuu lisäksi esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Monialaista yhteistyötä korostettiin. Lapsen tuki toteutetaan osana ryhmän toimintaa ja tuen tarpeen selvittämistä ja arviointia toteutetaan havainnoimalla. Havainnoinnissa ja tuen tarpeiden tunnistamisessa korostettiin työntekijöiden osaamisen merkitystä. Osaamisessa koettiin olevan puutteita ja siihen vaikuttaa esimerkiksi työvoimapula ja epäpätevien työntekijöiden käyttäminen. Tuloksissa nousi esiin, että tuen laatu ja yksilöllinen huomiointi on parantunut lakiuudistuksen myötä. Laadun tasapuolisuudessa on kuitenkin edelleen parannettavaa ja siihen vaikuttaa keskeisesti henkilöstöresurssit.

The aim of this thesis was to gather information on how a child is supported in early childhood education and care and how the changes to the Early Childhood Education and Care Act have affected the implementation of support. The aim was also to find out the criteria for different levels of support and how the support processes are implemented in different cities. The thesis aimed at enhancing understanding of general, intensified and special support, as well as various support methods. The choice of the thesis topic was influenced by the 2022 reform of the Early Childhood Education and Care Act. As a result of the reform, the forms of support were defined more precisely, and three-level support is now mandatory for early childhood education and care throughout Finland. This thesis is a qualitative study that used semi-structured thematic interviews as the data collection method. A total of nine (n=9) participants, including early childhood special education teachers and individuals responsible for making support decisions for children in early childhood education and care, volunteered for these thematic interviews. The study included three different cities in the Western Finland region. The cities and participants remain anonymous in this research. The interview material was thematically analyzed in a material-oriented manner. According to the research results, children's support needs are diverse, and therefore, there are several support methods. The implementation of support seems to be similar in different cities. The support processes appeared to be similar in content, although there were some differences in their models. The results indicate that the support process starts with the personnel of the group recognizing the child's support needs and then consulting the early childhood special education teacher and discussing with the child's parents or guardians. If necessary, social welfare and health care professionals, for example, also participate in the planning of child support. Multidisciplinary collaboration was emphasized. Child support is implemented as part of the group's activities and the need for support is investigated and evaluated by observation. The importance of staff’s competence was emphasized in the observation and identification of support needs. There were perceived deficiencies in competence, influenced by factors such as a shortage of staff and the use of unqualified employees. The results indicated that the quality of support and individual attention has improved as a result of the legal reform. However, there is still room for improvement in the fairness of quality, with staff resources being a key factor.