Alakoulun opettajan valmius kohdata neurokirjon oppilas: Opi puhumaan nepsyä -opas opettajalle

Abstract

Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä oli tarkoitus selvittää alakoulun opettajan valmiutta kohdata oppilas, kenellä on neuropsykiatrinen häiriö. Kiinnostuneita oltiin myös siitä, miten neuropsykiatriset häiriöt koulussa ilmenevät ja millaisin keinoin opettajat voivat tukea nepsy-oppilaita. Opinnäytetyön lähtökohdat olivat vahvasti omassa neuropsykiatrinen valmentaja -koulutuksessa. Jotta opinnäytetyölle saatiin lisättyä vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista merkittävyyttä, haluttiin tutkimukseen sisällyttää myös kysymys siitä, miksi neuropsykiatristen häiriöiden huomioiminen on tärkeää. Tähän kysymykseen saatiin vastauksia asiantuntija Hannu Lauerman tiedonannolla. Tutkimuksessa havaittiin myös, ettei luokanopettajien koulutus valmista tulevia opettajia kohtamaan nepsy-oppilaita. Merkityksellinen tavoite oli parantaa nepsy-oppilaan yhdenvertaista asemaa koulussa, oikeutta oppimiseen. Opinnäytetyön näkökulma rajattiin kahteen neuropsykiatriseen häiriöön: aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön sekä autismikirjon häiriöihin.

Opinnäytetyön laadullista tutkimusta varten haastateltiin alakoulussa työskenteleviä luokanopettajia sekä erityisopettajia. Haastattelujen lisäksi toteutettiin myös toiminnan havainnointi, jossa havainnoitiin opettajan valmiuksia kohdata neurokirjon oppilas. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa opas alakoulun opettajan käyttöön. Opi puhumaan nepsyä -opas on tiivis, mutta kattava infopaketti opettajan tueksi, joka sisältää konkreettisia keinoja ja työkaluja helpottamaan neurokirjon oppilaan arkea. Oppaan tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä sekä autismikirjon häiriöstä. Oppaan lisäksi opinnäytetyön toinen toiminnallinen osuus oli opettajille pidettävä luento, joka käsitteli neuropsykiatrisia häiriöitä ja eri tuen muotoja. 90 % palautekyselyyn vastanneista koki luennon hyödyllisenä, ja 70 % vastanneista oppi uutta.

Tutkimuksessa havaittiin, että opettajien valmius kohdata neurokirjon oppilaita on hyvin vaihteleva. Tuen eri muotoja opettajat osasivat haastattelussa nimetä, mutta keinojen käytäntöön vieminen näyttäytyi toiminnan havainnoinnissa haasteellisena. Päätelmänä tutkimustuloksista voidaan sanoa, että luokanopettajat tarvitsisivat koulutukseen opintokokonaisuuden neuropsykiatrisista häiriöistä, jotta neurokirjon oppilaiden oikeudet toteutuisivat yleisen opetuksen luokissa. Neurokirjon oppilailla täytyy olla yhdenvertainen oikeus oppimiseen.

The purpose of this functional study was to review the capabilities of a primary school teacher to face a student with neuropsychiatric disorder. Another interest was to find out how neuropsychiatric disorders appear at school and how the teacher can support a student with such disorders. The researcher has completed a neuropsychiatric coach training that was the baseline of this thesis. In order to increase the effectiveness and social significance of the thesis, the research also included a question: Why is consideration of neuropsychiatric disorders valuable? Answers to this question were gathered form an interview with the expert Hannu Lauerma. This study found a major fault in teacher education program regarding neuropsychiatric disorders. A significant aim for individual was to improve the equal status at school for a student with neuropsychiatric disorder. The perspective of the thesis was limited to two neuropsychiatric disorders: attention deficit hyperactivity disorder and autism spectrum disorder. For the qualitative research of the thesis, primary school teachers and special education teachers were interviewed. In addition to the interviews, activity observation was also carried out, where the teacher's readiness to face the neuro spectrum student was observed. The goal of the research was to make a guide for primary school teachers. The guide is a concise but still comprehensive information package for the teachers. It contains concrete means and tools to support the teacher and help making the everyday life of a neuro spectrum student easier. The aim of the guide is also to increase awareness and understanding of attention deficit hyperactivity disorder and autism spectrum disorder. In addition to the guide, another functional part of the thesis was a lecture for teachers, that dealt with neuropsychiatric disorders and different forms of support. A total of 90% of teachers, who responded to the feedback survey, thought that the lecture was useful and valuable, and 70% learned something new from the lecture. The research results indicate that teachers' capabilities to deal with students on the neuro spectrum varied a lot. During the interviews, teachers knew the variety of support, but when the observation was done during lecture, it appeared to be challenging to put them into practice. As a conclusion from the results of the research, it can be stated that teachers would need a study module on neuropsychiatric disorders as part of their education program in order to fulfil the rights of the neuro spectrum student attending general classes. Neuro spectrum students must have an equal right to learn.