Yhteisöllisen asumisen vaikutus ikääntyneiden mielen hyvinvointiin
Riihiaho, Saana; Rinto-Erkko, Sari (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120333791
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120333791
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yhteisöllisen asumisen vaikutuksia ikääntyneiden mielen hyvinvointiin. Tavoitteena oli tutkia, millaisia muutoksia asukkaat olivat kokeneet mielen hyvinvointiin liittyen yhteisölliseen asumiseen muuttamisen jälkeen. Lisäksi tutkimme myös, millaisia vaikutuksia yhteisöllisellä asumisella on fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn sekä osallisuuteen. Ikääntyneiden mielen hyvinvointi on ajankohtainen aihe ja sitä on tutkittu vähän. Usein iäkkäiden mielen hyvinvoinnin haasteisiin vastataan lääkehoidolla, joka ei kuitenkaan vaikuta ongelman ytimeen.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jason kanssa. Tutkimusmenetelmä oli määrällinen eli kvantitatiivinen. Aineistonkeruu toteutettiin kyselylomakkeella käyttäen kokonaisotantaa. Kyselyyn oli mahdollista vastata joko sähköisesti tai paperisella kyselyllä, vastaaminen tapahtui anonyymisti. Aineistoa analysoitiin Webropolin raportointi ohjelmalla ja kaavioilla sekä avoimia kysymyksiä sisällönanalyysia hyödyntäen.
Kyselyyn vastasi 87 henkilöä, puolet vastaajista olivat 70–79-vuotiaita, alle 60-vuotiaat eivät vastanneet kyselyyn. Vastaajista yli puolet oli naisia. Yli puolet vastaajista asuivat yksin. Tutkimusaineiston perusteella voidaan päätellä, että yhteisöllinen asuminen tukee ikääntyneiden mielen hyvinvointia. Mielen hyvinvointia tukivat osallisuus, sosiaalisuus ja mielekäs tekeminen. Tulosten mukaan miehet olivat naisia aktiivisempia osallistumaan järjestettyyn yhteiseen toimintaan. Lisäksi miehet muodostivat laajempia ystäväpiirejä. Yhteisöllinen asuminen helpottaa sosiaalisten suhteiden muodostumista ja vähentää yksinäisyyttä. Yhteisöllinen asuminen antaa mahdollisuuden osallisuuteen tarjoten vaikutusmahdollisuuksia ja merkityksellisyyden kokemuksia.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jason kanssa. Tutkimusmenetelmä oli määrällinen eli kvantitatiivinen. Aineistonkeruu toteutettiin kyselylomakkeella käyttäen kokonaisotantaa. Kyselyyn oli mahdollista vastata joko sähköisesti tai paperisella kyselyllä, vastaaminen tapahtui anonyymisti. Aineistoa analysoitiin Webropolin raportointi ohjelmalla ja kaavioilla sekä avoimia kysymyksiä sisällönanalyysia hyödyntäen.
Kyselyyn vastasi 87 henkilöä, puolet vastaajista olivat 70–79-vuotiaita, alle 60-vuotiaat eivät vastanneet kyselyyn. Vastaajista yli puolet oli naisia. Yli puolet vastaajista asuivat yksin. Tutkimusaineiston perusteella voidaan päätellä, että yhteisöllinen asuminen tukee ikääntyneiden mielen hyvinvointia. Mielen hyvinvointia tukivat osallisuus, sosiaalisuus ja mielekäs tekeminen. Tulosten mukaan miehet olivat naisia aktiivisempia osallistumaan järjestettyyn yhteiseen toimintaan. Lisäksi miehet muodostivat laajempia ystäväpiirejä. Yhteisöllinen asuminen helpottaa sosiaalisten suhteiden muodostumista ja vähentää yksinäisyyttä. Yhteisöllinen asuminen antaa mahdollisuuden osallisuuteen tarjoten vaikutusmahdollisuuksia ja merkityksellisyyden kokemuksia.