Perehdytyksellä pitovoimaa matkailu- ja ravintola-alalle : ensimmäisen perehdytysviikon kuormittavuus
Räisänen, Riitta (2023)
Räisänen, Riitta
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120333731
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120333731
Tiivistelmä
Perehdytys on merkittävimpiä tekijöitä työvoiman pitovoiman näkökulmasta. Perehdytyksen aikana luodaan ensiaskeleet työntekijäkokemuksesta. Tutkimusten mukaan työntekijä päättää ensimmäisten 30 vuorokauden aikana työn aloituksesta, jääkö hän uuteen organisaatioon vaiko ei.
Opinnäytetyö tehtiin osana Haaga-Helia ammattikorkeakoulun koordinoimaa hanketta Veto- ja pitovoimaa matkailu-, ravintola- ja majoitusalalle (MaRa). Työn tavoitteena oli selvittää ensimmäisen perehdytysviikon kuormittavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja mahdollisuuksia niiden vähentämiseen MaRa-alalla. Työn tarkoituksena oli tarjota tietoa perehdytyksestä hankkeen koulutusmoduulien sisällön suunnittelun tueksi.
Tutkimusmenetelmiksi valikoituivat Moodmetric älysormus ja päiväkirja. Moodmetric älysormus mittaa käyttäjän kuormituksen ja palautumisen tasapainoa. Päiväkirjan avulla kerätään tarkkaa, tietyltä ajanjaksolta määriteltyä tietoa tutkimukseen osallistujan käyttäytymisestä ja tapahtumista. Tutkimusmenetelmät tukivat tutkimustavoitteen saavuttamisessa. Tutkimus toteutettiin hankkeen yhteistyökumppaniyrityksen kanssa. Tutkimukseen osallistui viisi uutta työntekijää.
Tutkimustulosten perusteella ensimmäisen perehdytysviikon kuormittavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja vähentämisen mahdollisuuksia MaRa-alalla ovat positiiviset ja negatiiviset tunteet ja tilanteet, joita työntekijä kohtaa työvuorojen aikana. Näitä olivat uudet opeteltavat asiat ja järjestelmät, suuri tietomäärä, asiakkaiden paljous ja kiire, työkaverin tuen puuttuminen, vaihtuva perehdyttäjä, suunnitelmallisuuden puuttuminen perehdytyksestä ja oppimisen yksilöllisyyden huomioimattomuus. Positiiviset tunteet, hyvä olo ja rauhallisuus, kiinnostus ja rentous, tyytyväisyys ja ilo vähensivät kuormitusta. Negatiiviset tunteet, väsymys, stressaantuneisuus, jännitys ja epävarmuus lisäsivät kuormitusta.
Johtopäätökset osoittivat, että perehdytys on merkityksellinen tekijä työntekijäkokemuksessa ja perehdytystä voidaan johtaa tunteiden näkökulmasta. Moodmetric älysormuksen käyttö perehdytyksen tutkimisessa antoi uutta tietoa perehdytyksen kuormituksesta. Jatkokehittämisehdotuksia ovat perehdytysprosessin kehittäminen tunneprosessin avulla, vastaavan tutkimuksen toteuttaminen isommalle tutkimusjoukolle, perehdyttämisen merkitys työntekijäkokemuksen rakentumisessa ja perehdytyksen merkitys työntekijän sitoutumiseen.
Opinnäytetyö tehtiin osana Haaga-Helia ammattikorkeakoulun koordinoimaa hanketta Veto- ja pitovoimaa matkailu-, ravintola- ja majoitusalalle (MaRa). Työn tavoitteena oli selvittää ensimmäisen perehdytysviikon kuormittavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja mahdollisuuksia niiden vähentämiseen MaRa-alalla. Työn tarkoituksena oli tarjota tietoa perehdytyksestä hankkeen koulutusmoduulien sisällön suunnittelun tueksi.
Tutkimusmenetelmiksi valikoituivat Moodmetric älysormus ja päiväkirja. Moodmetric älysormus mittaa käyttäjän kuormituksen ja palautumisen tasapainoa. Päiväkirjan avulla kerätään tarkkaa, tietyltä ajanjaksolta määriteltyä tietoa tutkimukseen osallistujan käyttäytymisestä ja tapahtumista. Tutkimusmenetelmät tukivat tutkimustavoitteen saavuttamisessa. Tutkimus toteutettiin hankkeen yhteistyökumppaniyrityksen kanssa. Tutkimukseen osallistui viisi uutta työntekijää.
Tutkimustulosten perusteella ensimmäisen perehdytysviikon kuormittavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja vähentämisen mahdollisuuksia MaRa-alalla ovat positiiviset ja negatiiviset tunteet ja tilanteet, joita työntekijä kohtaa työvuorojen aikana. Näitä olivat uudet opeteltavat asiat ja järjestelmät, suuri tietomäärä, asiakkaiden paljous ja kiire, työkaverin tuen puuttuminen, vaihtuva perehdyttäjä, suunnitelmallisuuden puuttuminen perehdytyksestä ja oppimisen yksilöllisyyden huomioimattomuus. Positiiviset tunteet, hyvä olo ja rauhallisuus, kiinnostus ja rentous, tyytyväisyys ja ilo vähensivät kuormitusta. Negatiiviset tunteet, väsymys, stressaantuneisuus, jännitys ja epävarmuus lisäsivät kuormitusta.
Johtopäätökset osoittivat, että perehdytys on merkityksellinen tekijä työntekijäkokemuksessa ja perehdytystä voidaan johtaa tunteiden näkökulmasta. Moodmetric älysormuksen käyttö perehdytyksen tutkimisessa antoi uutta tietoa perehdytyksen kuormituksesta. Jatkokehittämisehdotuksia ovat perehdytysprosessin kehittäminen tunneprosessin avulla, vastaavan tutkimuksen toteuttaminen isommalle tutkimusjoukolle, perehdyttämisen merkitys työntekijäkokemuksen rakentumisessa ja perehdytyksen merkitys työntekijän sitoutumiseen.