Milloin yritys todetaan varattomaksi
Kaperi, Markku (2023)
Kaperi, Markku
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133607
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133607
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkia, mitä käytännön ongelmia liittyy yrityksen maksukyvyttömyyden määrittämiseen. Tutkija työskentelee poliisiorganisaatiossa, ja poliisin yksi tehtävä on talousrikosten esitutkinta. Yksi tyypillinen talousrikokseksi luettava rikos on velallisen epärehellisyys, ja tämän rikoksen esitutkinnassa selvitetään sitä, onko yritys ollut maksukyvytön vai ainoastaan tilapäisesti maksukyvytön tiettynä ajanjaksona. Sillä, todetaanko yritys esitutkinnassa ja myöhemmin myös oikeudessa maksukyvyttömäksi, on vaikutusta siihen, tuomitaanko joku yrityksen vastuuhenkilö ko. rikoksesta. Maksukyvyttömyyden määrittämiseen liittyy kuitenkin käytännön ongelmia, joita tässä työssä on selvitetty.
Työn empiirisessä osuudessa käsitellään haastatteluvastauksia ja niissä ilmenneitä maksukyvyttömyyden määrittämisen käytännön ongelmakohtia teemoittain. Näitä teemoja verrataan kirjallisesta lähdeaineistosta saataviin tietoihin. Työn lopussa esitetään johtopäätös tutkimuksesta ja sen tuloksista. Haastatteluvastausten perusteella ilmeni useampia eri käytännön ongelmakohtia, joita velallisen epärehellisyys -rikosten esitutkinnassa tulisi selvittää nykyistä paremmin. Työn yhtenä tavoitteena oli parantaa em. rikosten esitutkinnan laatua, ja samalla myös kyseisten rikosten oikeuskäsittelystä tulisi sujuvampaa ja nopeampaa.
Tutkimus oli laadullinen, ja yhtenä merkittävänä aineistonkeruumenetelmänä käytettiin yksilöhaastattelua. Haastatteluun valittiin neljä eri ammatissa toimivaa asiantuntijaa, jotka käsittelivät työssään yrityksen maksukyvyttömyyttä. He vastasivat heille lähetettyihin kysymyksiin, jotka liittyivät yrityksen maksukyvyttömyyteen ja varattomuuteen. Merkittävin huomio, joka työssä tuli esiin, on että maksukyvyttömyyttä määritellään eri tavoin henkilön tehtävästä ja työnkuvasta riippuen. Myös tilapäisen maksukyvyttömyyden aikamääre on epäselvä ja tapauskohtainen.
Työn empiirisessä osuudessa käsitellään haastatteluvastauksia ja niissä ilmenneitä maksukyvyttömyyden määrittämisen käytännön ongelmakohtia teemoittain. Näitä teemoja verrataan kirjallisesta lähdeaineistosta saataviin tietoihin. Työn lopussa esitetään johtopäätös tutkimuksesta ja sen tuloksista. Haastatteluvastausten perusteella ilmeni useampia eri käytännön ongelmakohtia, joita velallisen epärehellisyys -rikosten esitutkinnassa tulisi selvittää nykyistä paremmin. Työn yhtenä tavoitteena oli parantaa em. rikosten esitutkinnan laatua, ja samalla myös kyseisten rikosten oikeuskäsittelystä tulisi sujuvampaa ja nopeampaa.
Tutkimus oli laadullinen, ja yhtenä merkittävänä aineistonkeruumenetelmänä käytettiin yksilöhaastattelua. Haastatteluun valittiin neljä eri ammatissa toimivaa asiantuntijaa, jotka käsittelivät työssään yrityksen maksukyvyttömyyttä. He vastasivat heille lähetettyihin kysymyksiin, jotka liittyivät yrityksen maksukyvyttömyyteen ja varattomuuteen. Merkittävin huomio, joka työssä tuli esiin, on että maksukyvyttömyyttä määritellään eri tavoin henkilön tehtävästä ja työnkuvasta riippuen. Myös tilapäisen maksukyvyttömyyden aikamääre on epäselvä ja tapauskohtainen.