RAI-arvioiden hyödynnettävyys osana asukaslähtöistä hoitotyötä
Pitkäpaasi, Piia; Vähä-Impola, Birgitte (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133595
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133595
Tiivistelmä
RAI (Resident Assessment Instrument) on toimintakykymittari, jonka avulla arvioidaan asukkaan palveluntarve ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. RAI:n käyttö perustuu vanhuspalvelulakiin. Opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka tavoitteena oli tunnistaa RAI:n hyödynnettävyyttä edistäviä tekijöitä, jotka motivoivat hoitohenkilöstöä RAI-arviointien parempaan hyödyntämiseen jokapäiväisessä hoitotyössä. Tarkoituksena oli laatia kyselyn tulosten perusteella aivoriihessä konkreettiset kehittämisehdotukset RAI-arviointien hyödynnettävyydestä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui tapaustutkimus, jossa tiedon kerääminen toteutettiin Webropol-kyselynä. Kysely lähetettiin noin 1000 hoitotyötä tekevälle työntekijälle. Kysely koostui 24 kysymyksestä, joista 10 oli strukturoituja, 12 sekamuotoisia ja 2 avointa kysymystä. Kyselytutkimuksen tulosten jatkojalostaminen toteutettiin aivoriihivaiheessa, jossa etsittiin käytännöllisiä kehittämisehdotuksia RAI-arvioiden hyödynnettävyydestä.
Tuloksissa tuli esille, että ymmärrys RAI:n merkityksestä osana hoitotyötä on hyvä, mutta käytännön toteuttamiseen kaivattiin lisää koulutusta, perehdytystä ja aikaa. Vaikka valtaosa vastaajista olikin saanut perehdytystä ja koulutusta, toivottiin ohjauksen tehokkuuteen lisää panostusta tekemällä kirjallisia ohjeita, tekemällä arvioita yhdessä kokeneemman kollegan kanssa tai saamalla koulutusta RAI-käsikirjan käyttöön.
Aivoriihessä pohdittiin keinoja, joilla organisaatio voi tukea RAI-arviointeja tekevien hoitajien osaamista ja mielenkiintoa arviointien tekemiseen. Avoin keskustelu aiheesta, ymmärryksen lisääminen RAI-vastaavien roolia vahvistamalla sekä koulutuksen lisääminen ja selkeyttäminen lisäävät mielenkiintoa, jolloin tavoitellaan laadukkaita ja asukaslähtöisiä arvioita.
Kehittämistyön johtopäätöksinä olivat lähiesihenkilöiden osaamisen lisääminen ja se, että he näkevät arvioinnin merkityksen osana hoitotyötä sekä myös johtamista. Se, että lähiesihenkilöllä on osaaminen RAI-arvioiden tekemiseen ja hyödyntämiseen lisää merkityksellisyyttä hoitohenkilökunnan sitouttamisessa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui tapaustutkimus, jossa tiedon kerääminen toteutettiin Webropol-kyselynä. Kysely lähetettiin noin 1000 hoitotyötä tekevälle työntekijälle. Kysely koostui 24 kysymyksestä, joista 10 oli strukturoituja, 12 sekamuotoisia ja 2 avointa kysymystä. Kyselytutkimuksen tulosten jatkojalostaminen toteutettiin aivoriihivaiheessa, jossa etsittiin käytännöllisiä kehittämisehdotuksia RAI-arvioiden hyödynnettävyydestä.
Tuloksissa tuli esille, että ymmärrys RAI:n merkityksestä osana hoitotyötä on hyvä, mutta käytännön toteuttamiseen kaivattiin lisää koulutusta, perehdytystä ja aikaa. Vaikka valtaosa vastaajista olikin saanut perehdytystä ja koulutusta, toivottiin ohjauksen tehokkuuteen lisää panostusta tekemällä kirjallisia ohjeita, tekemällä arvioita yhdessä kokeneemman kollegan kanssa tai saamalla koulutusta RAI-käsikirjan käyttöön.
Aivoriihessä pohdittiin keinoja, joilla organisaatio voi tukea RAI-arviointeja tekevien hoitajien osaamista ja mielenkiintoa arviointien tekemiseen. Avoin keskustelu aiheesta, ymmärryksen lisääminen RAI-vastaavien roolia vahvistamalla sekä koulutuksen lisääminen ja selkeyttäminen lisäävät mielenkiintoa, jolloin tavoitellaan laadukkaita ja asukaslähtöisiä arvioita.
Kehittämistyön johtopäätöksinä olivat lähiesihenkilöiden osaamisen lisääminen ja se, että he näkevät arvioinnin merkityksen osana hoitotyötä sekä myös johtamista. Se, että lähiesihenkilöllä on osaaminen RAI-arvioiden tekemiseen ja hyödyntämiseen lisää merkityksellisyyttä hoitohenkilökunnan sitouttamisessa.