Mitä kuuluu petoyhdyshenkilöille?: selvitys petoyhdyshenkilötoiminnan kehittämiseksi
Penttala, Roope (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133551
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133551
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin Suomen petoyhdyshenkilötoimintaa. Pyrkimyksenä oli syventää käsitystä heidän roolistaan, kokemuksistaan ja kohtaamistaan haasteista. Työ pyrki erityisesti kartoittamaan petoyhdyshenkilöverkoston nykytilaa sekä tarjoamaan ratkaisuehdotuksia havaittuihin ongelmiin.
Opinnäytetyössä toteutetulla kyselytutkimuksella saatiin laaja-alainen näkemys petoyhdyshenkilöiden taustoista, koulutustarpeista ja motivaatiotekijöistä. Kyselytutkimuksen aineistoa purettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineiston analysoimisessa käytettiin taulukointia, keskiarvoja, mediaani arvoja ja aineiston ristiinvertailua. Ristiinvertailu mahdollisti erilaisten syy-seuraussuhteiden havaitsemisen. Tuloksia peilattiin teoriaan, joka auttaa ymmärtämään niitä sekä perustelemaan tehtyjä johtopäätöksiä.
Tutkimuksen tulokset korostavat petoyhdyshenkilöiden vahvaa sitoutumista ja tuovat esille haasteita, kuten tunnettuuden ja tiedonkulun haasteita. Lopussa pohditaan kanta-arvion merkitystä.
Tulosten perusteella ehdotetaan keinoja toiminnan tehostamiseksi, erityisesti keskittymistä parempaan viestintään ja toiminnan vetovoimaisuuden lisäämiseen. Petoyhdyshenkilöiden keskeinen asema paikallisena linkkinä korostuu, samoin kuin sidosryhmien välisen viestinnän kehittämisen tarve.
Kehitysehdotuksissa painotetaan myös käytännön ratkaisuja, kuten kohdennettuja sovelluksia ja mentorointiohjelmia. Tutkimuksesta nousevat esiin viestinnälliset odotukset, joita Suomen riistakeskus ja muut alan toimijat voivat hyödyntää viestintästrategioidensa kehittämisessä.
Opinnäytetyössä toteutetulla kyselytutkimuksella saatiin laaja-alainen näkemys petoyhdyshenkilöiden taustoista, koulutustarpeista ja motivaatiotekijöistä. Kyselytutkimuksen aineistoa purettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineiston analysoimisessa käytettiin taulukointia, keskiarvoja, mediaani arvoja ja aineiston ristiinvertailua. Ristiinvertailu mahdollisti erilaisten syy-seuraussuhteiden havaitsemisen. Tuloksia peilattiin teoriaan, joka auttaa ymmärtämään niitä sekä perustelemaan tehtyjä johtopäätöksiä.
Tutkimuksen tulokset korostavat petoyhdyshenkilöiden vahvaa sitoutumista ja tuovat esille haasteita, kuten tunnettuuden ja tiedonkulun haasteita. Lopussa pohditaan kanta-arvion merkitystä.
Tulosten perusteella ehdotetaan keinoja toiminnan tehostamiseksi, erityisesti keskittymistä parempaan viestintään ja toiminnan vetovoimaisuuden lisäämiseen. Petoyhdyshenkilöiden keskeinen asema paikallisena linkkinä korostuu, samoin kuin sidosryhmien välisen viestinnän kehittämisen tarve.
Kehitysehdotuksissa painotetaan myös käytännön ratkaisuja, kuten kohdennettuja sovelluksia ja mentorointiohjelmia. Tutkimuksesta nousevat esiin viestinnälliset odotukset, joita Suomen riistakeskus ja muut alan toimijat voivat hyödyntää viestintästrategioidensa kehittämisessä.