Aikuisten maahanmuuttajien oman äänen vahvistaminen media-kasvatuksen ja kansalaisjournalismin keinoin
Siikamäki, Hanna (2023)
Siikamäki, Hanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120333786
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120333786
Tiivistelmä
Maahanmuuttajien määrä Suomessa lisääntyy jatkuvasti. Aikuisille maahanmuuttajille tarjotaan vapaassa sivistystyössä lähinnä suomen kielen opintoja. Heidän itsensä, että demokratian kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että he pystyisivät kuluttamaan suomenkielisiä uutisia tasavertaisesti, löytäisivät mieleistään materiaalia, pystyisivät arvioimaan uutisten luotettavuutta kriittisesti sekä osallistuisivat itse uutisten kirjoittamiseen ainakin kansalaisjournalismin keinoin. Kursseja, joilla näitä taitoja opetettaisiin, on kuitenkin koko Suomessa tarjolla hyvin niukasti.
Tässä opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään aikuisten maahanmuuttajaopiskelijoiden käsityksiä siitä, millaisena he kokevat roolinsa suomalaisessa valtajournalismissa, kiinnostavatko tarjolla olevat suomenkieliset uutisaiheet heitä ja millaista opetusta he kaipaisivat Helsingin työväenopistossa uutisten lukemisesta ja kirjoittamisesta. Varsinaisena konstruktiona toteutettiin syksyn 2023 aikana aikuisille maahanmuuttajille suunnatun Ääni kuuluviin uutisia kirjoittamalla -niminen kurssi Helsingin työväenopistossa. Kurssilla osallistujia opetettiin tunnistamaan uutisen muista tekstilajeista, määrittämään uutisen osat, uutisen kirjoittajan roolin ja näkökulman, käytetyt lähteet sekä toimittajien motiivit. Medialukutaidon osalta arvioitiin uutislähteiden luotettavuutta ja uutisen sisältämän tiedon todenmukaisuutta. Kurssi koostui luento-osuuksista, runsaista käytännönläheisistä tehtävistä sekä pääharjoituksesta, jossa opiskelijoiden oli tarkoitus kirjoittaa uutinen itse valitsemastaan aiheesta haastattelun pohjalta, että julkaista se internetsivustolla. Opinnäytetyössä ei noudatettu yhtä tiettyä teoreettista viitekehystä, vaan aihetta tarkasteltiin maahanmuuttajuuden, journalismin ja pedagogiikan näkökulmista. Työssä käytettiin konstruktiivista lähestymistapaa. Aineistonhankintamenetelminä käytettiin henkilökohtaista haastattelua, kurssille osallistujien havainnointia sekä kahta verkkokyselyä, joista toinen oli sosiaalisessa mediassa jaettu avoin maahanmuuttajille suunnattu kysely ja toinen Helsingin työväenopiston ylemmän tason S2-opiskelijoille tarkoitettu. Kysely sisälsi sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia kysymyksiä. Havainnointi, haastattelut sekä verkkokyselyt toteutettiin syksyn 2023 aikana.
Tulosten mukaan maahanmuuttajat ovat tyytyväisiä tarjottuun uutismateriaalin aiheistoon, mutta kielen tulisi olla helppolukuisempaa ja selkosuomista materiaalia tulisi olla tarjolla useammista aihepiireistä. Median representaatiota heistä sen sijaan ei koettu ylipäätään merkitykselliseksi. Selvää vastausta siihen, millaista toimivan opetuksen tulisi olla, ei tutkimuksessa saatu. Uutinen yksistään koettiin liian teoreettiseksi aihepiiriksi. Kirjoittaminen yleisesti sekä uutisten lukeminen sen sijaan vastasivat opiskelijoiden kiinnostusta. Suurin osa koki lisäksi opiskelun yhdessä suomalaistaustaisten kanssa mielekkäänä. Tutkimustulosten perusteella opetusta kehitetään eteenpäin tuleville opetuskausille.
Tässä opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään aikuisten maahanmuuttajaopiskelijoiden käsityksiä siitä, millaisena he kokevat roolinsa suomalaisessa valtajournalismissa, kiinnostavatko tarjolla olevat suomenkieliset uutisaiheet heitä ja millaista opetusta he kaipaisivat Helsingin työväenopistossa uutisten lukemisesta ja kirjoittamisesta. Varsinaisena konstruktiona toteutettiin syksyn 2023 aikana aikuisille maahanmuuttajille suunnatun Ääni kuuluviin uutisia kirjoittamalla -niminen kurssi Helsingin työväenopistossa. Kurssilla osallistujia opetettiin tunnistamaan uutisen muista tekstilajeista, määrittämään uutisen osat, uutisen kirjoittajan roolin ja näkökulman, käytetyt lähteet sekä toimittajien motiivit. Medialukutaidon osalta arvioitiin uutislähteiden luotettavuutta ja uutisen sisältämän tiedon todenmukaisuutta. Kurssi koostui luento-osuuksista, runsaista käytännönläheisistä tehtävistä sekä pääharjoituksesta, jossa opiskelijoiden oli tarkoitus kirjoittaa uutinen itse valitsemastaan aiheesta haastattelun pohjalta, että julkaista se internetsivustolla. Opinnäytetyössä ei noudatettu yhtä tiettyä teoreettista viitekehystä, vaan aihetta tarkasteltiin maahanmuuttajuuden, journalismin ja pedagogiikan näkökulmista. Työssä käytettiin konstruktiivista lähestymistapaa. Aineistonhankintamenetelminä käytettiin henkilökohtaista haastattelua, kurssille osallistujien havainnointia sekä kahta verkkokyselyä, joista toinen oli sosiaalisessa mediassa jaettu avoin maahanmuuttajille suunnattu kysely ja toinen Helsingin työväenopiston ylemmän tason S2-opiskelijoille tarkoitettu. Kysely sisälsi sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia kysymyksiä. Havainnointi, haastattelut sekä verkkokyselyt toteutettiin syksyn 2023 aikana.
Tulosten mukaan maahanmuuttajat ovat tyytyväisiä tarjottuun uutismateriaalin aiheistoon, mutta kielen tulisi olla helppolukuisempaa ja selkosuomista materiaalia tulisi olla tarjolla useammista aihepiireistä. Median representaatiota heistä sen sijaan ei koettu ylipäätään merkitykselliseksi. Selvää vastausta siihen, millaista toimivan opetuksen tulisi olla, ei tutkimuksessa saatu. Uutinen yksistään koettiin liian teoreettiseksi aihepiiriksi. Kirjoittaminen yleisesti sekä uutisten lukeminen sen sijaan vastasivat opiskelijoiden kiinnostusta. Suurin osa koki lisäksi opiskelun yhdessä suomalaistaustaisten kanssa mielekkäänä. Tutkimustulosten perusteella opetusta kehitetään eteenpäin tuleville opetuskausille.