Ammatillisen oppilaitoksen toimivan työelämäyhteistyön käytänteet. Case Esedu, Pieksämäen toimipiste

Abstract

Opinnäytetyön lähtökohtana oli selvittää, kuinka Etelä-Savon ammattiopisto Esedu toteuttaa työelämäyhteistyötä toiminnassaan. Tutkimuksen tavoitteena oli koota selkeä näkemys Esedun Pieksämäen toimipisteen työelämäyhteistyön nykytilasta sekä määritellä tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat oppilaitoksen työelämäyhteistyön toteutumiseen. Tutkimus pyrki nimeämään tapoja kehittää Esedun Pieksämäen toimipisteen työelämäyhteistyön käytänteitä ammatillisia opettajia sekä työelämäkoordinaattoria haastattelemalla.

Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, jotka analysoitiin teema-analyysia käyttäen. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, jossa keskitytään keskustelemaan ennalta määritellyistä aihepiireistä. Menetelmän tarkoitus on selvittää haastateltavien subjektiivisia kokemuksia valituista aiheista. Tutkimusta varten tehdyt haastattelut äänitettiin ja litteroitiin huolellisesti ennen analyysin aloittamista. Teemoittelu on analyysimenetelmä, joka etsii yhteisiä piirteitä haastateltavien vastauksista ja pyrkii löytämään säännönmukaisuuksia tai samankaltaisuuksia yhdistelemällä aineistoa. Analyysin lopuksi haastatteluissa esiin nousseet teemat integroidaan ja niitä verrataan teoriaan, aineistoon ja tutkimuskysymyksiin.

Tutkimuksessa teemoittelu nosti haastatteluista esiin kolme teemaa: työelämäyhteistyön nykyiset käytänteet, toimivampia käytänteitä mahdollistavat tekijät sekä toimivampia käytänteitä estävät tekijät. Tutkimuksessa saatiin selville, että valtaosa Esedussa tapahtuvassa työelämäyhteistyöstä tapahtuu ammatillisten opintojen koulutussopimusten ja oppisopimusten kautta. Lisäksi tunnistettiin muita pienempiä käytäntöjä kuten projekti- ja hanketoiminta, 4H-yrittäjyys sekä kansainvälinen toiminta. Näitä käytänteitä tukeviksi asioiksi nimettiin muun muassa opettajien laajat työelämäverkostot sekä heidän taitonsa luoda uusia suhteita työelämän kanssa. Esteinä toimivampien käytänteiden kehittämisessä nähtiin esimerkiksi resurssien vähyys sekä yhdensuuntainen vuoropuhelu työelämän ja Esedun välillä. Tutkimuksessa nousi esiin jatkotutkimusehdotus työelämäyhteistyön tulevaisuudesta. Tulevaisuudessa ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyötä voitaisiin kehittää paremmaksi tutkimalla myös työelämän ja yritysten näkemyksiä aiheesta.

The starting point of the thesis was to investigate how the South Savo Vocational College Esedu implements collaboration with the working life in its operations. The goal of the research was to gather a clear understanding of the current state of working life collaboration at Esedu's Pieksämäki campus and to define the key factors influencing the realization of the institution's working life collaboration. The study aimed to identify ways to improve the practices of working life collaboration at Esedu's Pieksämäki campus by inter viewing vocational teachers and a working life coordinator. The research method was qualitative research. The study was conducted through theme interviews, which were analysed using thematic analysis. A theme interview is a semi-structured interview method that focuses on discussing predefined topics. The purpose of the method is to explore the interviewees' subjective experiences on selected subjects. Interviews conducted for the research were carefully recorded and transcribed before starting the analysis. Thematic analysis is a method that seeks commonalities in the interviewees' responses, aiming to find regularities or similarities by combining the data. At the end of the analysis, the themes emerging from the interviews are integrated and compared with theory, data, and research questions. The thematic analysis in the research brought out three themes from the interviews: current practices of working life collaboration, factors enabling more effective practices, and factors hindering more effective practices. The study revealed that the majority of working life collaboration at Esedu occurs through vocational training agreements and apprenticeships. Additionally, other smaller practices were identified, such as project and project activities, 4H entrepreneurship, and international activities. Supporting factors for these practices included, among others, teachers' extensive networks in the working life and their ability to create new relationships with the working life. Obstacles to the development of more effective practices included, for example, the lack of resources and unidirectional communication between the working life and Esedu. The research proposed a further research suggestion on the future of working life collaboration. In the future, collaboration between vocational education and the working life could be improved by examining the perspectives of the working life and businesses on the subject.