Käytäntöyhteisön toimintamalli: tapaustutkimus ketterän kehittämisen käytäntöyhteisön perustamiseksi
Sederström-Linnakangas, Ilona (2023)
Sederström-Linnakangas, Ilona
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434017
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälainen käytäntöyhteisön toimintamalli sopii IT-palvelualan yritykselle, jonka jäsenet edustavat eri toimialoja, eri ammattiryhmiä ja osaaminen ketterän kehittämisen teemoista vaihtelee. Teoriaosuudessa käytäntöyhteisön potentiaalinen hyödyntäminen kytkettiin muuttuneeseen liiketoimintaympäristöön. Käytäntöyhteisön perusolemusta tarkasteltiin aihealueen, käytännön ja yhteisön avulla. Näiden lisäksi käsiteltiin käytäntöyhteisön toteuttamisen suunnittelun periaatteita.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli tapaustutkimus. Aineistoa kerättiin sekä määrällisellä nettikyselyllä että laadullisella puolistrukturoidulla haastattelulla. Kohderyhmäksi valikoitui aikaisemmin toimineen ketterän verkoston jäsenet sekä keskijohtoa. Kyselyllä ja haastatteluilla pyrittiin selvittämään tulevan käytäntöyhteisön jäsenprofiilia, kiinnostavia teemoja ja toimintaperiaatteisiin liittyviä toiveita ja näkemyksiä. Aineistot analysointiin käyttämällä tilastollisia ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoja.
Tulosten perusteella käytäntöyhteisön potentiaaliset jäsenet toimivat Etelä-Suomessa ja heidän pääasialliset kiinnostuksensa kohteet olivat ketterät menetelmät kokonaisuudessaan, ohjauksen mittarit ja työssä käytettävät ohjelmistot. Vertaiskeskustelun arvioitiin tuovan eniten lisäarvoa omaan työhön. Käytäntöyhteisön toiminta perustuisi säännöllisiin etätapaamisiin, joissa teemoja käsiteltäisiin monipuolisesti eri menetelmin. Näitä asioita huomioitiin käytäntöyhteisön toimintamallissa.
Opinnäytetyö vastasi tutkimuskysymykseen ja saavutti sille asetetut tavoitteet, jotka kiteytyvät toimintamalliehdotukseen, joka yhdistää elinkaaren hallinnan ja teoriasta puuttuvan käytännön toteutuksen vuosikellorytmityksellä. Toimintamallin perusteella toimeksiantaja voi aloittaa toiminnan käytännön toteutuksen suunnittelun. The objective of the thesis was to define the kind of operating model that would benefit the community keeping in mind the support needed from the IT service company. The outcome of the thesis would be a proposal for an operating model. The theoretical framework of the thesis discussed the competitiveness of the business environment and how the communities of practice could respond. The elements (domain, community and practice) of the community of practice were introduced. The community planning principles were also discussed and used when planning the operating model.
This study was a case study. The material was collected through both a quantitative online survey and a qualitative semi-structured theme interview. The participants were members of an existing but fading agile network, added with middle management leaders. The objective was to understand who the potential members were, their interest areas and how the principles and practicalities of the meetings could be handled. Materials were analysed using statistical and theory-directed content analysis tools.
The results showed that the potential members of the community of practice were located in Southern Finland. The main interest areas were agile methods, metrics and applied software. Peer discussions were considered the most valuable benefit for the members. The community would meet regularly primarily using a chat-based collaboration platform enabling video meetings and file sharing.
The thesis answered the research question and provided an operating model for the commissioner. The operating model combines the life cycle management and the circular planner as one tool for the annual planning and execution of a community of practice. As a result, the commissioner could use the operating model for planning the practicalities of starting a community of practice.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli tapaustutkimus. Aineistoa kerättiin sekä määrällisellä nettikyselyllä että laadullisella puolistrukturoidulla haastattelulla. Kohderyhmäksi valikoitui aikaisemmin toimineen ketterän verkoston jäsenet sekä keskijohtoa. Kyselyllä ja haastatteluilla pyrittiin selvittämään tulevan käytäntöyhteisön jäsenprofiilia, kiinnostavia teemoja ja toimintaperiaatteisiin liittyviä toiveita ja näkemyksiä. Aineistot analysointiin käyttämällä tilastollisia ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoja.
Tulosten perusteella käytäntöyhteisön potentiaaliset jäsenet toimivat Etelä-Suomessa ja heidän pääasialliset kiinnostuksensa kohteet olivat ketterät menetelmät kokonaisuudessaan, ohjauksen mittarit ja työssä käytettävät ohjelmistot. Vertaiskeskustelun arvioitiin tuovan eniten lisäarvoa omaan työhön. Käytäntöyhteisön toiminta perustuisi säännöllisiin etätapaamisiin, joissa teemoja käsiteltäisiin monipuolisesti eri menetelmin. Näitä asioita huomioitiin käytäntöyhteisön toimintamallissa.
Opinnäytetyö vastasi tutkimuskysymykseen ja saavutti sille asetetut tavoitteet, jotka kiteytyvät toimintamalliehdotukseen, joka yhdistää elinkaaren hallinnan ja teoriasta puuttuvan käytännön toteutuksen vuosikellorytmityksellä. Toimintamallin perusteella toimeksiantaja voi aloittaa toiminnan käytännön toteutuksen suunnittelun.
This study was a case study. The material was collected through both a quantitative online survey and a qualitative semi-structured theme interview. The participants were members of an existing but fading agile network, added with middle management leaders. The objective was to understand who the potential members were, their interest areas and how the principles and practicalities of the meetings could be handled. Materials were analysed using statistical and theory-directed content analysis tools.
The results showed that the potential members of the community of practice were located in Southern Finland. The main interest areas were agile methods, metrics and applied software. Peer discussions were considered the most valuable benefit for the members. The community would meet regularly primarily using a chat-based collaboration platform enabling video meetings and file sharing.
The thesis answered the research question and provided an operating model for the commissioner. The operating model combines the life cycle management and the circular planner as one tool for the annual planning and execution of a community of practice. As a result, the commissioner could use the operating model for planning the practicalities of starting a community of practice.