Sijaistraumatisoituminen ja myötätuntouupumus ensihoidossa
Kiuru, Reeta; Laurila, Jessica (2023)
Kiuru, Reeta
Laurila, Jessica
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434023
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten sijaistraumatisoituminen ja myötätuntouupumus ilmenevät ensihoidossa ja millaisia altistavia tekijöitä ensihoidossa on. Tavoitteena oli tuoda tietoa ja lisätä ymmärrystä sijaistraumatisoitumisesta ja myötätuntouupumuksesta tuleville alan opiskelijoille. Tutkimuskysymyksiksi muodostui ”Miten sijaistraumatisoituminen ja myötätuntouupumus ilmenevät ensihoidossa?” sekä ”Mitkä tekijät altistavat sijaistraumatisoitumiselle ja myötätuntouupumukselle?”.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja työhön valikoitui 18 tutkimusta. Tutkimuksissa käsiteltiin sijaistraumatisoitumista ja myötätuntouupumusta ilmiöinä sekä niiden ilmenemistä ja altistavia tekijöitä ensihoidon näkökulmasta. Tutkimukset analysoitiin teemoittain tutkimuskysymysten mukaan.
Tulokset esitettiin tutkimuskysymysten mukaan ja lopuksi keskeiset tulokset altistavista tekijöistä ja vaikutuksista tiivistettiin posteriksi, jotta tuloksia voidaan hyödyntää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opetuksessa apuna. Tuloksista ilmenee sijaistraumatisoitumisen ja myötätuntouupumuksen olevan yleisiä ilmiöitä ensihoidossa, joskin aiheita on tutkittu kovin vähän. Sijaistraumatisoitumisen vaikutuksista esille nousevat välttämiskäyttäytyminen, takaumat, yliherkkyys ja somaattiset oireet. Myötätuntouupumuksen vaikutuksista nousivat esiin somaattiset oireet, loppuun palamisen riskin kasvu, henkinen väsymys, työmotivaation lasku ja negatiiviset tunnerektiot potilaita kohtaan.
Tutkimusten mukaan sijaistraumatisoitumiselle ja myötätuntouupumukselle altistavina tekijöinä ensihoidossa ovat muun muassa traumaattiset kuolemat sekä läheisten suru ja tuska, sanallinen ja fyysinen väkivallan uhka, potilaiden sosiaaliset hätätilanteet, työyhteisön tuen puute, päätöksenteon vaikeus ja riittämättömyyden tunne sekä tiedon ja koulutuksen puute. Persoonallisuustekijöistä altistaviksi tekijöiksi mainitaan naissukupuoli, työkokemuksen vähyys sekä nuori ikä. Luonteenpiirteistä suojaavana tekijänä on ulospäinsuuntautuvuus. The purpose of the thesis was to determine how secondary traumatic stress and compassion fatigue can be seen in emergency care and what kind of predisposing factors the emergency care contains. The aim was to inform future students about secondary traumatic stress and compassion fatigue and to increase understanding around the topic. The research questions were: ”How can secondary traumatic stress and compassion fatigue be seen in emergency care?” and ”What factors expose to secondary traumatic stress and compassion fatigue?”.
The thesis was implemented as a descriptive literature review. 18 studies were used in the making. The studies were about secondary traumatic stress and compassion fatigue as phenomena, their effects and predisposing factors of emergency care’s view. The studies were analysed thematically according to the research questions.
The results were presented according to research questions and summarized in the form of a poster. The results showed that secondary traumatic stress and compassion fatigue are common phenomena in emergency care, although very little research has been done about the topics. Avoidance behaviour, flashbacks, hypersensitivity and somatic symptoms emerge from the effects of secondary traumatic stress. Somatic symptoms, the increased risk of burnout, mental exhaustion, decreased work motivation and negative emotional responses to patients emerged from the effects of compassion fatigue.
According to the studies, the predisposing factors in emergency care include traumatic deaths and the grief and pain of those close to the patient, the threat of verbal and physical violence, the social emergencies of patient’s, the lack of support from the work community, the difficulty of decision-making, the feelings of inadequacy and the lack of information and education. Female gender, the lack of work experience and young age were cited as predisposing factors of personality factors. Extroversion is a protecting character trait.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja työhön valikoitui 18 tutkimusta. Tutkimuksissa käsiteltiin sijaistraumatisoitumista ja myötätuntouupumusta ilmiöinä sekä niiden ilmenemistä ja altistavia tekijöitä ensihoidon näkökulmasta. Tutkimukset analysoitiin teemoittain tutkimuskysymysten mukaan.
Tulokset esitettiin tutkimuskysymysten mukaan ja lopuksi keskeiset tulokset altistavista tekijöistä ja vaikutuksista tiivistettiin posteriksi, jotta tuloksia voidaan hyödyntää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opetuksessa apuna. Tuloksista ilmenee sijaistraumatisoitumisen ja myötätuntouupumuksen olevan yleisiä ilmiöitä ensihoidossa, joskin aiheita on tutkittu kovin vähän. Sijaistraumatisoitumisen vaikutuksista esille nousevat välttämiskäyttäytyminen, takaumat, yliherkkyys ja somaattiset oireet. Myötätuntouupumuksen vaikutuksista nousivat esiin somaattiset oireet, loppuun palamisen riskin kasvu, henkinen väsymys, työmotivaation lasku ja negatiiviset tunnerektiot potilaita kohtaan.
Tutkimusten mukaan sijaistraumatisoitumiselle ja myötätuntouupumukselle altistavina tekijöinä ensihoidossa ovat muun muassa traumaattiset kuolemat sekä läheisten suru ja tuska, sanallinen ja fyysinen väkivallan uhka, potilaiden sosiaaliset hätätilanteet, työyhteisön tuen puute, päätöksenteon vaikeus ja riittämättömyyden tunne sekä tiedon ja koulutuksen puute. Persoonallisuustekijöistä altistaviksi tekijöiksi mainitaan naissukupuoli, työkokemuksen vähyys sekä nuori ikä. Luonteenpiirteistä suojaavana tekijänä on ulospäinsuuntautuvuus.
The thesis was implemented as a descriptive literature review. 18 studies were used in the making. The studies were about secondary traumatic stress and compassion fatigue as phenomena, their effects and predisposing factors of emergency care’s view. The studies were analysed thematically according to the research questions.
The results were presented according to research questions and summarized in the form of a poster. The results showed that secondary traumatic stress and compassion fatigue are common phenomena in emergency care, although very little research has been done about the topics. Avoidance behaviour, flashbacks, hypersensitivity and somatic symptoms emerge from the effects of secondary traumatic stress. Somatic symptoms, the increased risk of burnout, mental exhaustion, decreased work motivation and negative emotional responses to patients emerged from the effects of compassion fatigue.
According to the studies, the predisposing factors in emergency care include traumatic deaths and the grief and pain of those close to the patient, the threat of verbal and physical violence, the social emergencies of patient’s, the lack of support from the work community, the difficulty of decision-making, the feelings of inadequacy and the lack of information and education. Female gender, the lack of work experience and young age were cited as predisposing factors of personality factors. Extroversion is a protecting character trait.