Suomalaisten terveys- ja hyvinvointimatkailukohteiden kartoitus
Laiho, Sanna (2014)
Laiho, Sanna
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014103115109
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014103115109
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli WelDest-hanke (Health and Well-being in Tourism Destination), jonka yhtenä tarkoituksena oli kehittää terveys- ja hyvinvointimatkailua. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa suomalaiset terveys- ja hyvinvointimatkailukohteet tässä tutkimuksessa määriteltyjen yhtenäisten kriteerien mukaisesti, selvittää niiden todellinen lukumäärä, minkälaisia ja kuinka monipuolisia palveluita ne tarjoavat, sekä luoda määritelmä siitä, millainen on suomalainen terveys- ja hyvinvointimatkailukohde.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu terveys- ja hyvinvointimatkailun eri osa-alueiden erojen selventämisestä sekä matkailukohteen määrittelemisestä alueena. Teoriaosuudessa on kuvattu terveys-, hyvinvointi-, wellness- sekä terveydenhoitomatkailun muotojen eroavaisuudet sekä matkailukohteen monet muodot ja usein sitä hallinnoimaan tarvittavan matkailuorganisaation tehtävät.
Suomalaisten terveys- ja hyvinvointimatkailukohteiden kartoituksessa käytettyjä tutkimusmenetelmiä olivat laadullisen aineiston analyysi, dokumenttianalyysi sekä teemahaastattelu. Laadullisen aineiston analyysiä käytettiin suomalaisten terveys- ja hyvinvointimatkailun asiakkaiden käsitysten analysointiin siitä, mitä sanoja heille tulee mieleen terveys- ja hyvinvointimatkailukohteesta puhuttaessa. Asiakkaiden käsitysten sekä olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta luotiin kartoituksen kriteerit. Dokumenttianalyysiä käytettiin eri matkailukohteiden suomenkielisten internet-sivujen tutkimiseen, joilta etsittiin kriteerien vaatimia tekijöitä, jotka arvioitiin neliportaisella pisteytyksellä. Teemahaastattelua apuna käyttäen toteutettiin internet-sivujen kartoituksen jälkeen valikoituneiden 19 matkailukohteen edustajien puhelinhaastattelut, joiden avulla saatiin syventävää tietoa matkailukohteista kartoituksen täydentämiseksi.
Kartoituksen tuloksena suomalaisiksi terveys- ja hyvinvointimatkailukohteiksi valikoituivat Levi, Ylläs, Vuokatti, Kuopio-Tahko alue, Mikkeli, Lappeenrannan ja Imatran seutu, Heinola sekä Naantali. Matkailukohteiden kartoituksessa käytetyt kriteerit olivat kohteen markkinointi terveys- ja hyvinvointimatkailukohteena, kohteessa terveys- ja hyvinvointimatkailuun erikoistuneita tiloja sisältäen myös hotellitason majoituksen, kohteessa luonto lähellä ja viihtyisä muu ympäristö, kohteessa liikuntamahdollisuuksia, kohteessa saatavilla erilaisia hoitoja ja kohteessa tarjolla ravintolapalveluita. Näiden kriteerien lisäksi matkailukohde saattoi olla laajuudeltaan pienempi tai suurempi kuin yksittäinen kaupunki tai kunta ja matkailukohteen taustalla tuli olla alueen matkailua edistävä toimija, esimerkiksi matkailuorganisaatio tai -yhdistys. Alan palveluntarjoajia tuli olla matkailukohteessa enemmän kuin yksi yritys ja palvelutarjonnan tuli olla monipuolista.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu terveys- ja hyvinvointimatkailun eri osa-alueiden erojen selventämisestä sekä matkailukohteen määrittelemisestä alueena. Teoriaosuudessa on kuvattu terveys-, hyvinvointi-, wellness- sekä terveydenhoitomatkailun muotojen eroavaisuudet sekä matkailukohteen monet muodot ja usein sitä hallinnoimaan tarvittavan matkailuorganisaation tehtävät.
Suomalaisten terveys- ja hyvinvointimatkailukohteiden kartoituksessa käytettyjä tutkimusmenetelmiä olivat laadullisen aineiston analyysi, dokumenttianalyysi sekä teemahaastattelu. Laadullisen aineiston analyysiä käytettiin suomalaisten terveys- ja hyvinvointimatkailun asiakkaiden käsitysten analysointiin siitä, mitä sanoja heille tulee mieleen terveys- ja hyvinvointimatkailukohteesta puhuttaessa. Asiakkaiden käsitysten sekä olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta luotiin kartoituksen kriteerit. Dokumenttianalyysiä käytettiin eri matkailukohteiden suomenkielisten internet-sivujen tutkimiseen, joilta etsittiin kriteerien vaatimia tekijöitä, jotka arvioitiin neliportaisella pisteytyksellä. Teemahaastattelua apuna käyttäen toteutettiin internet-sivujen kartoituksen jälkeen valikoituneiden 19 matkailukohteen edustajien puhelinhaastattelut, joiden avulla saatiin syventävää tietoa matkailukohteista kartoituksen täydentämiseksi.
Kartoituksen tuloksena suomalaisiksi terveys- ja hyvinvointimatkailukohteiksi valikoituivat Levi, Ylläs, Vuokatti, Kuopio-Tahko alue, Mikkeli, Lappeenrannan ja Imatran seutu, Heinola sekä Naantali. Matkailukohteiden kartoituksessa käytetyt kriteerit olivat kohteen markkinointi terveys- ja hyvinvointimatkailukohteena, kohteessa terveys- ja hyvinvointimatkailuun erikoistuneita tiloja sisältäen myös hotellitason majoituksen, kohteessa luonto lähellä ja viihtyisä muu ympäristö, kohteessa liikuntamahdollisuuksia, kohteessa saatavilla erilaisia hoitoja ja kohteessa tarjolla ravintolapalveluita. Näiden kriteerien lisäksi matkailukohde saattoi olla laajuudeltaan pienempi tai suurempi kuin yksittäinen kaupunki tai kunta ja matkailukohteen taustalla tuli olla alueen matkailua edistävä toimija, esimerkiksi matkailuorganisaatio tai -yhdistys. Alan palveluntarjoajia tuli olla matkailukohteessa enemmän kuin yksi yritys ja palvelutarjonnan tuli olla monipuolista.