Selvitys nuorisovaltuutettujen kokemasta koherenssin tunteesta nuorisovaltuustotoiminnassa
Liikala, Harri (2023)
Liikala, Harri
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434151
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434151
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan suomalaisten nuorisovaltuutettujen koherenssin tunnetta nuorisovaltuustotoiminnassa. Tutkimuksessa etsitään vastauksia viiteen tutkimuskysymykseen:
1. Mikä on nuoren koherenssin tunne nuorisovaltuustokauden päättyessä?
2. Miten koherenssin tunne ilmenee sen osa-alueissa (mielekkyys, ymmärrettävyys ja hallittavuus)?
3. Miten koherenssin tunne on yhteydessä nuoren ikään?
4. Miten koherenssin tunne on yhteydessä nuoren sukupuoleen?
5. Kuinka nuorisovaltuutetut sanoittavat koherenssin tunnetta nuorisovaltuustotoiminnassa?
Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen, ja sen aineisto on kerätty verkkokyselylomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 226 nuorisovaltuutettua, joista valtaosa oli iältään 13–18-vuotiaita. Tutkimuksen aineiston kyselylomake perustuu Aaron Antononovskyn salutogeeniseen teoriaan pohjautuvan koherenssin tunteen mittariin. Kyselyssä on 13 väittämää, jotka käsittelevät koherenssin tunteen eri osa-alueita: mielekkyyttä, ymmärrettävyyttä ja hallittavuutta. Kyselyssä on tilastollisen aineiston lisäksi avoimen palautteen osio, jossa nuorisovaltuutetut vastaavat, miten he kokevat koherenssin tunteen ulottuvuudet nuorisovaltuustotoiminnassa.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että nuorisovaltuutetuilla on vahva koherenssin tunne nuorisovaltuustokauden päättyessä. Tutkimuksessa havaitaan, että iältään vanhemmilla nuorisovaltuutetuilla on vahvempi koherenssin tunne suhteessa nuorempiin. Lisäksi käy ilmi, että miehillä on korkeampi koherenssin tunne kuin naisilla. Kun vastaajajoukkoa tarkasteltiin kokonaisuutena, koherenssin tunteessa ei ollut havaittavissa tilastollisesti merkitsevää eroa, mutta kun tuloksia vertailtiin miesten ja naisten välillä, koherenssin tunteessa näkyi tilastollisesti merkitsevä eroavaisuus (p = 0.046).
Avoimia vastauksia kertyi 94 kappaletta, ja niissä painottui nuorisovaltuutettujen halu vaikuttaa itselleen ja muille nuorille tärkeisiin asioihin. Avoimissa vastauksissa nousee esille, että nuorisovaltuutetut kokevat jakautuvansa nuoriso-valtuuston sisällä aktiivisiin ja epäaktiivisiin nuorisovaltuutettuihin.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat sen, että suomalaisilla nuorisovaltuutetuilla on vahva koherenssin tunteen taso. Nuorisovaltuutetut kokevat nuorisovaltuustotoiminnassa vahvaa hallittavuuden tunnetta, minkä lisäksi toiminta koetaan ymmärrettävänä ja mielekkäänä.
Asiasanat: nuorisovaltuustot, koherenssi, salutogeesi, määrällinen tutkimus
1. Mikä on nuoren koherenssin tunne nuorisovaltuustokauden päättyessä?
2. Miten koherenssin tunne ilmenee sen osa-alueissa (mielekkyys, ymmärrettävyys ja hallittavuus)?
3. Miten koherenssin tunne on yhteydessä nuoren ikään?
4. Miten koherenssin tunne on yhteydessä nuoren sukupuoleen?
5. Kuinka nuorisovaltuutetut sanoittavat koherenssin tunnetta nuorisovaltuustotoiminnassa?
Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen, ja sen aineisto on kerätty verkkokyselylomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 226 nuorisovaltuutettua, joista valtaosa oli iältään 13–18-vuotiaita. Tutkimuksen aineiston kyselylomake perustuu Aaron Antononovskyn salutogeeniseen teoriaan pohjautuvan koherenssin tunteen mittariin. Kyselyssä on 13 väittämää, jotka käsittelevät koherenssin tunteen eri osa-alueita: mielekkyyttä, ymmärrettävyyttä ja hallittavuutta. Kyselyssä on tilastollisen aineiston lisäksi avoimen palautteen osio, jossa nuorisovaltuutetut vastaavat, miten he kokevat koherenssin tunteen ulottuvuudet nuorisovaltuustotoiminnassa.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että nuorisovaltuutetuilla on vahva koherenssin tunne nuorisovaltuustokauden päättyessä. Tutkimuksessa havaitaan, että iältään vanhemmilla nuorisovaltuutetuilla on vahvempi koherenssin tunne suhteessa nuorempiin. Lisäksi käy ilmi, että miehillä on korkeampi koherenssin tunne kuin naisilla. Kun vastaajajoukkoa tarkasteltiin kokonaisuutena, koherenssin tunteessa ei ollut havaittavissa tilastollisesti merkitsevää eroa, mutta kun tuloksia vertailtiin miesten ja naisten välillä, koherenssin tunteessa näkyi tilastollisesti merkitsevä eroavaisuus (p = 0.046).
Avoimia vastauksia kertyi 94 kappaletta, ja niissä painottui nuorisovaltuutettujen halu vaikuttaa itselleen ja muille nuorille tärkeisiin asioihin. Avoimissa vastauksissa nousee esille, että nuorisovaltuutetut kokevat jakautuvansa nuoriso-valtuuston sisällä aktiivisiin ja epäaktiivisiin nuorisovaltuutettuihin.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat sen, että suomalaisilla nuorisovaltuutetuilla on vahva koherenssin tunteen taso. Nuorisovaltuutetut kokevat nuorisovaltuustotoiminnassa vahvaa hallittavuuden tunnetta, minkä lisäksi toiminta koetaan ymmärrettävänä ja mielekkäänä.
Asiasanat: nuorisovaltuustot, koherenssi, salutogeesi, määrällinen tutkimus