Dementiaa sairastavan käytöshäiriöisen potilaan kohtaaminen kotihoidossa : toimintamalli kotihoidon henkilökunnalle

Abstract

Tämän projektin tausta liittyi yleisesti kotihoidon työntekijöiden kokemukseen kohdata iäkkäitä dementiaa sairastavia käytöshäiriöisiä kotihoidon potilaita. Kotihoidon hoitotyöntekijöiden keskuudesta on selvinnyt, että erityisesti dementiaa sairastavien iäkkäiden potilaiden hoitaminen on käytöshäiriöiden vuoksi vaikeaa kotihoidon käynneillä ja aiheuttaa usein ahdistuneisuutta, turhautuneisuutta ja jopa pelkoa hoitajille.

Tämän kehittämisprojektin tarkoituksena oli kehittää kotihoidon henkilökunnan valmiuksia kohdata dementiaa sairastava käytöshäiriöinen potilas. Projektin tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa kotihoidon henkilökunnalle toimintamalli käytöshäiriöisen potilaan kohtaamiseen.

Projektiin liittyvän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kotihoidon henkilökunnan näkemyksiä ja kokemuksia iäkkäiden muistisairaiden potilaiden käytöshäiriöistä ja haasteellisista kohtaamistilanteista kotihoidossa. Saatua tietoa oli tarkoitus käyttää lähtökohtana suunniteltaessa kotihoitoon toimintamalli käytöshäiriöisen potilaan kohtaamiseen. Tutkimuksen viitekehys muodostui aiemmista tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Tutkimusaineisto koostui viiden lähi-/perushoitajan ja yhden kodinhoitajan ryhmäteemahaastattelusta. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin avulla.

Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että tiedon ja tuen saanti koettiin erittäin tärkeäksi. Erityisesti ne, jotka olivat olleet kotihoidossa vähemmän aikaa työssä, kokivat että tietoa ja tukea piti saada. Kuitenkin tiedon ja tuen tarvetta ilmeni myös pidemmän aikaa työs-kennelleiden keskuudessa. Tämän hetkinen koulutus koettiin puutteelliseksi ja yhteisöllistä sekä asiantuntijatahon tukea tarvittiin. Koulutusmetodeihin kaivattiin uutta ulottuvuutta, koska luennot koettiin vähemmän kiinnostaviksi.

Tutkimustulosten pohjalta kotihoidon hoitajien tueksi luotiin toimintamalli käytöshäiriöisen dementiapotilaan kohtaamiseen. Toimintamallin huomioon ottaminen hoitotyössä antaa lähi- ja perushoitajille lisää tietoa ja tukea potilaan kohtaamisessa, mikä voi parantaa dementiapotilaiden hoidon laatua ja kotona pärjäämistä.

The main purpose of this study was to describe home care staff`s views and experiences about elderly dementia patient behavioral disorders and challenging encounters in home care. The theoretical framework of this study was earlier studies and literature on health care area. Five carers were interviewed in a group of home care staff for this research. The data was collected by a thematic interview. The qualitative material was analyzed by using a qualitative content analysis. The result of this thesis showed that the home care staff that had more experience in the home care field was also knowledgeable than the younger staff. Although the more talented had more experience of the work field, they still needed also nearly as much information and support as the younger staff. In addition current training was considered insufficient. Support was needed from the community, as well as the expert organ-ization. Based on the research, a model of action was created for to meeting patient with dementia disordered behavior. Improving access to home care work field information as well as supporting staff and educating home care staff, will improve the quality of care for people with dementia disorders at home and help them stay longer at home.