COVID-19-PANDEMIAN AIKAINEN HENKILÖSTÖJOHTAMINEN: viestinnän ja työhyvinvoinnin näkökulma Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Jäppinen, Pia; Venäläinen, Marco (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534259
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534259
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista viestintä on ollut covid-19-pandemian aikana ja miten viestintä on vaikuttanut työhyvinvointiin. Opinnäy-teyön tavoitteena oli, että opinnäytetyön tilaaja Kaakkois-Suomen ammattikor-keakoulu voi hyödyntää saatua tietoa opetuskäytössä. Tutkimuskysymykset olivat: millaista viestintä on ollut covid-19-pandemian aikana ja miten viestintä on vaikuttanut työhyvinvointiin?
Menetelmänä tutkimuksessa oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimukseen valikoitui mukaan 12 tutkimusta. Analyysimenetelmänä oli induktiivinen sisäl-lönanalyysi teemoittelua käyttäen. Päätuloksina esille nousi hoitotyön johtami-sen ja viestinnän merkityksellisyys hoitotyön sujuvuudelle ja työhyvinvoinnille. Viestintä oli pandemian aikana ajoittain yksipuolista ja perustelematonta. Vies-tinnän epäselvyys ja ohjeistusten tiheä muuttuminen vaikeuttivat käytännön työn tekemistä. Tämä johti epävarmuuteen työn onnistumisessa. Työhyvin-vointi ja motivaatio heikentyivät. Nopeasti vaihtuvat ohjeistukset lisäsivät hoi-tohenkilöstön stressiä ja tämä hankaloitti työhön keskittymistä. Toisaalta koet-tiin myös, että tehokas viestintä onnistuessaan vaikutti positiivisesti potilaiden hoitoon ja tuki hoitajien resilienssiä.
Johtopäätöksenä oli, että hyvää ja avointa tiedonkulkua lähijohtajien ja
hoitotyöntekijöiden välillä ei saavutettu covid-19-pandemian aikana.
Varautuminen covid-19-pandemian kaltaiseen tilanteeseen oli puutteellista.
Viimeisin kansallinen pandemiavarautumissuunnitelma oli vuodelta 2012,
mikä keskittyi influenssaepidemiaan varautumiseen.
Jatkotutkimusehdotuksina nousevat lähijohtajien työhyvinvoinnin tukeminen
erilaisissa kriisitilanteissa ja viestintään liittyvissä haasteissa sekä E-johtami-sen osaaminen ja haasteet. E-johtamisella tarkoitetaan teknologisten työkalu-jen käyttämistä johtamisessa viestinnän ja vuorovaikutuksen välineenä.
Asiasanat: covid-19-pandemia, henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi, viestintä
Menetelmänä tutkimuksessa oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimukseen valikoitui mukaan 12 tutkimusta. Analyysimenetelmänä oli induktiivinen sisäl-lönanalyysi teemoittelua käyttäen. Päätuloksina esille nousi hoitotyön johtami-sen ja viestinnän merkityksellisyys hoitotyön sujuvuudelle ja työhyvinvoinnille. Viestintä oli pandemian aikana ajoittain yksipuolista ja perustelematonta. Vies-tinnän epäselvyys ja ohjeistusten tiheä muuttuminen vaikeuttivat käytännön työn tekemistä. Tämä johti epävarmuuteen työn onnistumisessa. Työhyvin-vointi ja motivaatio heikentyivät. Nopeasti vaihtuvat ohjeistukset lisäsivät hoi-tohenkilöstön stressiä ja tämä hankaloitti työhön keskittymistä. Toisaalta koet-tiin myös, että tehokas viestintä onnistuessaan vaikutti positiivisesti potilaiden hoitoon ja tuki hoitajien resilienssiä.
Johtopäätöksenä oli, että hyvää ja avointa tiedonkulkua lähijohtajien ja
hoitotyöntekijöiden välillä ei saavutettu covid-19-pandemian aikana.
Varautuminen covid-19-pandemian kaltaiseen tilanteeseen oli puutteellista.
Viimeisin kansallinen pandemiavarautumissuunnitelma oli vuodelta 2012,
mikä keskittyi influenssaepidemiaan varautumiseen.
Jatkotutkimusehdotuksina nousevat lähijohtajien työhyvinvoinnin tukeminen
erilaisissa kriisitilanteissa ja viestintään liittyvissä haasteissa sekä E-johtami-sen osaaminen ja haasteet. E-johtamisella tarkoitetaan teknologisten työkalu-jen käyttämistä johtamisessa viestinnän ja vuorovaikutuksen välineenä.
Asiasanat: covid-19-pandemia, henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi, viestintä