Kirjastojen rooli disinformaation torjunnassa: kirjastoammattilaisten ja asiantuntijoiden näkemyksiä disinformaatiosta

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin disinformaatio tunnistetaan yleisissä kirjastoissa, millaisia mielipiteitä siihen liitetään ja kokevatko kirjastoalan ammattilaiset, että kirjastoilla on velvollisuus pyrkiä torjumaan disinformaatiota. Työn tarkoituksena on myös tuoda esille keskeisiä keinoja, joilla disinformaatiota on tähän mennessä torjuttu kirjastoissa, sekä esitellä mahdollisia uusia keinoja, joilla sitä voitaisiin pyrkiä tulevaisuudessa torjumaan. Samalla tarkasteltiin, millä tavalla disinformaation lisääntyminen on mahdollisesti vaikuttanut kirjastojen arkeen ja millaisia haasteita ilmiö saattaa tuoda mukanaan.

Työssä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää ja aineistoa kerättiin sähköisen Webropol-kyselyn avulla. Kysely lähetettiin kaikkiin Suomen yleisiin kirjastoihin, jotta saatiin kattavaa tulostietoa koko maan osalta. Kysely oli avoinna aikavälillä 1.6.25.6.2023, ja siihen tuli kokonaisuudessaan 238 vastausta. Tulosten analysoinnissa käytettiin Webropol-työkalua sekä Excelin taulukkolaskentaohjelmaa.

Tulosten perusteella voidaan havaita, että pääasiassa disinformaatio tunnistetaan käsitteenä hyvin yleisissä kirjastoissa. Haasteelliseksi kuitenkin koettiin se, millaista tietoa voidaan pitää disinformaationa, sillä vastaajien mukaan tämä riippuu täysin henkilökohtaisesta tulkintatavasta. Vastausten perusteella enemmistö kirjastoalan ammattilaisista näkee disinformaation todellisena tulevaisuuden haasteena, joka vaatii myös kirjastoilta aktiivista puuttumista aiheeseen. Myös mediakasvatuksen merkitystä korostettiin ja nähtiin tarve pyrkiä lisäämään sitä resurssien puitteissa.