Rakentamisen aikainen kosteudenhallinta
Mustonen, Juha (2014)
Mustonen, Juha
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014103115104
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014103115104
Tiivistelmä
Opinnäytetyön idea lähti liikkeelle rakennusliike Pakkanen Oy:n tarpeesta saada työmaakäyttöön yksinkertainen ohje työmaan kosteudenhallintaan. Tarkoituksena oli myös saada selville, miten hyvin teoria ja käytäntö kohtaavat toisensa kosteudenhallinta-asioissa. Refenssikohteena toimi kolmikerroksinen pienkerrostalo, jota rakennettiin asumispalvelukäyttöön lokakuusta 2013 syyskuun 2014 loppuun saakka. Yksi rakennuksen kerroksista sijaitsi maan alla.
Opinnäytetyön tekemisessä käytettiin alan kirjallisuutta, internetin lähteitä sekä alan asiantuntijoiden mielipiteitä. Työtä varten hankittiin myös lisenssi by1021-ohjelmaan, jolla voidaan arvioida betonin kuivumista. Kosteusmittaukset suoritti alalla tunnettu toimija Polygon Finland Oy, joka teki kaikki kosteusmittaukset rakenteiden sisältä RT 14-10984 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus -kortin mukaisesti.
Työn tuloksena selvisi, että teoriaa noudattamalla pysytään niin sanotusti aina varmalla puolella, koska käytännössä referenssikohteessa rakenteiden kuivuminen tapahtui nopeammin kuin mitä laskelmissa odotettiin. Suurin pelko oli referenssikohteen kellarikerroksen lattia, joka oli jo valettu ennen tämän opinnäytetyön aloitusta. Betonilaaduksi tähän kellarikerrokseen oli valittu normaali lattiabetoni, joskin tavallista suuremmalla raekoolla. Tulevaisuudessa olisi syytä miettiä tarkemmin kriittisten paikkojen betonilaatu, koska eri betonilaaduilla on suuria eroja kuivumisessa.
Olosuhteiden hallinnalla ei voida nopeuttaa kuivumista määräänsä enempää. On myös syytä jatkossa miettiä, onko järkevää käyttää muovimattoa kellarinlattiassa, koska se ei läpäise lainkaan vesihöyryä, joten lattia ei voi maton asennuksen jälkeen enää kuivua ylöspäin.
Opinnäytetyön tekemisessä käytettiin alan kirjallisuutta, internetin lähteitä sekä alan asiantuntijoiden mielipiteitä. Työtä varten hankittiin myös lisenssi by1021-ohjelmaan, jolla voidaan arvioida betonin kuivumista. Kosteusmittaukset suoritti alalla tunnettu toimija Polygon Finland Oy, joka teki kaikki kosteusmittaukset rakenteiden sisältä RT 14-10984 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus -kortin mukaisesti.
Työn tuloksena selvisi, että teoriaa noudattamalla pysytään niin sanotusti aina varmalla puolella, koska käytännössä referenssikohteessa rakenteiden kuivuminen tapahtui nopeammin kuin mitä laskelmissa odotettiin. Suurin pelko oli referenssikohteen kellarikerroksen lattia, joka oli jo valettu ennen tämän opinnäytetyön aloitusta. Betonilaaduksi tähän kellarikerrokseen oli valittu normaali lattiabetoni, joskin tavallista suuremmalla raekoolla. Tulevaisuudessa olisi syytä miettiä tarkemmin kriittisten paikkojen betonilaatu, koska eri betonilaaduilla on suuria eroja kuivumisessa.
Olosuhteiden hallinnalla ei voida nopeuttaa kuivumista määräänsä enempää. On myös syytä jatkossa miettiä, onko järkevää käyttää muovimattoa kellarinlattiassa, koska se ei läpäise lainkaan vesihöyryä, joten lattia ei voi maton asennuksen jälkeen enää kuivua ylöspäin.