Hoitohenkilökunnan kokemuksia yksintehtävästä yötyöstä Soiten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia yksintehtävästä yötyöstä turvallisuuden näkökulmasta Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa yksiköiden esihenkilöille, jota he voivat hyödyntää kehittäessään työyksiköiden toimintaa turvallisuuden näkökulmasta. Tavoitteena oli myös herättää hoitajien kokemuksien kautta ajatuksia siitä, miten työturvallisuus toteutuu yksiköissä yöaikaan. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruu tapahtui Webropol-ohjelmalla tehdyllä avoimella kyselylomakkeella. Kyselyyn osallistui Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden Kotipirtin ja Hopijakummun yötyötä tekevä hoitohenkilökunta. Vastauksia tuli kysymyksestä riippuen 10–12 kappaletta ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tulosten perusteella kokemus yövuoroista oli vaihteleva mutta pääosin rauhallinen. Siihen vaikuttivat kuitenkin asukkaiden voinnin muutokset ja mahdollinen levottomuus sekä saattohoitotilanteet. Tuloksista tuli ilmi sekä turvallisuuden tunnetta edistäviä tekijöitä että heikentäviä tekijöitä. Edistäviä tekijöitä olivat turvajärjestelmien toimivuus, lukitut ulko-ovet, toimivan puhelimen mukana olo, valaistuksen riittävyys, toisen yöhoitajan läsnäolo, työkokemus ja tuntemus työympäristöstä ja selkeät ohjeistukset. Heikentäviä tekijöitä olivat asukkaiden mahdollinen aggressiivisuus ja levottomuus, kaatumistilanteet, yksintyöskentely, avun vasteajan pituus ja sähkökatkot.

Johtopäätöksenä tutkimustuloksista voidaan todeta, että yövuorot yksiköissä ovat vaihtelevia ja myös kokemus turvallisuuden tunteesta yövuorojen aikana vaihtelee. Tulosten mukaan on tärkeää ylläpitää ja kehittää toimivia turvajärjestelmiä. Tuloksista nousi esille myös väkivalta ja sen uhka, johon tulisi kiinnittää huomiota ennaltaehkäisevästi sekä kiinnittää huomiota työntekijöiden riittävään koulutukseen jatkossa. Myös kaatumistilanteiden ennaltaehkäisyyn sekä työntekijöiden osaamiseen asukkaan turvallisessa nostamisessa tulisi tulosten perusteella jatkossa myös kiinnittää huomiota. Tulosten perusteella hoitohenkilökunta koki, että yötyötä olisi mielekkäämpää tehdä työparin kanssa. Jos yötyötä kuitenkin täytyy tehdä yksin, tulosten mukaan avun tulisi olla helposti ja nopeasti saatavilla. Avunsaantia nopeuttavia ratkaisuja olisi siis hyvä kehittää. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kyseisten sekä vastaavien yksiköiden yövuorojen turvallisuutta kehitettäessä.

The purpose of the thesis was to describe the experiences of care personnel related to working alone at night in service housing units with 24-hour assistance in Wellbeing services county of Central Ostrobothnia Soite. The goal was to produce information for the units' superiors which they can use when developing the operations of the work units from the point of view of safety. The goal was also to evoke thoughts through the nurses' experiences on how occupational safety is realised in the units at night. The thesis was carried out as qualitative research. The data collection took place through an open questionnaire conducted using the Webropol programme. The survey involved care personnel working at night in the Kotipirtti and Hopijakumpu units of 24-hour service housing in the Wellbeing services county of Central Ostrobothnia Soite. Depending on the question, 10–12 responses were received, and the material was analysed using inductive content analysis.

Based on the results, the experience of night shifts was varied but mainly calm. However, it was affected by changes in the residents' condition and possible restlessness, as well as hospice care situations. The results revealed both pro-security and debilitating factors. Factors that contributed were the functionality of the security systems, locked exterior doors, working phone, the sufficiency of lighting, the presence of another night nurse, work experience, knowledge of the working environment, and clear instructions. Weakening factors included the potential aggressiveness and restlessness of the residents, falling situations, working alone, the length of the response time for help, and power outages.

As a conclusion from the research results, night shifts in units are variable and the experience of feeling safe during night shifts also varies. According to the results, it is important to maintain and develop functional safety systems. The results also highlighted violence and its threat, which should be given preventative attention and attention to adequate training for employees in the future. Based on the results, attention should also be paid to the prevention of falls and the competence of employees in assisting the resident up safely in the future. Based on the results, the nursing staff felt that it would be more comfortable to work at night with a partner. However, if night work needs to be done alone the results suggest that help should be readily and quickly available. It would therefore be a good idea to develop solutions that speed up access to aid. The results of the thesis can be utilized in the development of the safety of the night shifts of these and similar units.