Vähähiilihydraattinen ruokavalio epilepsian hoidon tukena : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Aronen, Veera; Isoviita, Oona (2023)
Aronen, Veera
Isoviita, Oona
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534591
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534591
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vähähiilihydraattisen ruokavalion käyttöä epilepsian hoidon tukena. Tavoitteena oli tuottaa tietoa vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta epilepsian hoidon apuna. Tutkimuskysymyksiä olivat 1. Miten vähähiilihydraattinen ruokavalio on yhteydessä epilepsiaan? 2. Mitä hyötyä vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on epilepsian hoidossa? 3. Minkälaisia haittavaikutuksia vähähiilihydraattisella ruokavaliolla voi olla epilepsiaa sairastavan hoidossa ja miten niitä voidaan ennaltaehkäistä?
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuushaku toteutettiin kotimaisten ja kansainvälisten tietokantojen avulla. Aineiston analysointi suoritettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, ja aineiston laatua arvioitiin CASP-laadunarviointimenetelmällä.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksien kautta viiden tutkimuksen perusteella vähähiilihydraattinen ruokavalio (VHH) osoittautui tehokkaaksi lääkeresistentissä epilepsiassa, erityisesti lapsilla. Ruokavalio vähensi merkittävästi kohtausten määrää niillä, joilla perinteinen lääkehoito ei toiminut. VHH perustuu hiilihydraattien rajoittamiseen alle 60 grammaan päivässä, käynnistäen elimistön siirtymisen kataboliseen tilaan ja rasvahappojen käyttöön energianlähteenä. Vaikka VHH voi parantaa elämänlaatua, sen vaikutusmekanismeja ei tunneta täysin. Käytännön ohjeistus on tärkeää, mutta lisätutkimuksia tarvitaan ymmärtämään VHH:n vaikutuksia paremmin ja tunnistamaan sopivat potilasryhmät, ottaen huomioon haittavaikutukset.
Jatkotutkimusideoiksi ehdotettiin tutkimuksia tehokkuuden vertailusta eri muodoissa, ikäryhmien vaikutuksista, ruokavalion siedettävyydestä, pitkäaikaisseurannasta sekä yleisesti suomalaista tutkimusta aiheesta olisi hyvä olla enemmän. The purpose of the thesis was to describe the use of a low-carbohydrate diet as a support in the treatment of epilepsy. The goal was to provide information about the low-carbohydrate diet as an adjunctive therapy for epilepsy. The research questions were: 1. How is the low-carbohydrate diet related to epilepsy? 2. What are the benefits of the low-carbohydrate diet in the treatment of epilepsy? 3. What kind of side effects can a low-carbohydrate diet have in the treatment of epilepsy, and how can they be prevented?
The thesis was conducted as a descriptive literature review. Literature search was carried out using domestic and international databases. The data were analyzed through a content analysis approach, and the quality was assessed using the CASP quality assessment method.
Based on the results of the literature review, comprising five studies, the low-carbohydrate diet (LCD) proved to be effective in drug-resistant epilepsy, especially in children. The diet significantly reduced the frequency of seizures in those unresponsive to traditional medication. The LCD involves restricting carbohydrates to below 60 grams per day, inducing the body to transition into a catabolic state and use fatty acids as an energy source. Although the LCD can improve quality of life, its mechanisms are not fully understood. Practical guidance is crucial, but further research is needed to better understand the effects of the LCD and identify suitable patient groups, taking into account potential side effects and precautions.
Suggestions for further research included comparative studies on effectiveness in different forms, the impact on different age groups, tolerability of the diet, long-term monitoring, and the need for more Finnish studies.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuushaku toteutettiin kotimaisten ja kansainvälisten tietokantojen avulla. Aineiston analysointi suoritettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, ja aineiston laatua arvioitiin CASP-laadunarviointimenetelmällä.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksien kautta viiden tutkimuksen perusteella vähähiilihydraattinen ruokavalio (VHH) osoittautui tehokkaaksi lääkeresistentissä epilepsiassa, erityisesti lapsilla. Ruokavalio vähensi merkittävästi kohtausten määrää niillä, joilla perinteinen lääkehoito ei toiminut. VHH perustuu hiilihydraattien rajoittamiseen alle 60 grammaan päivässä, käynnistäen elimistön siirtymisen kataboliseen tilaan ja rasvahappojen käyttöön energianlähteenä. Vaikka VHH voi parantaa elämänlaatua, sen vaikutusmekanismeja ei tunneta täysin. Käytännön ohjeistus on tärkeää, mutta lisätutkimuksia tarvitaan ymmärtämään VHH:n vaikutuksia paremmin ja tunnistamaan sopivat potilasryhmät, ottaen huomioon haittavaikutukset.
Jatkotutkimusideoiksi ehdotettiin tutkimuksia tehokkuuden vertailusta eri muodoissa, ikäryhmien vaikutuksista, ruokavalion siedettävyydestä, pitkäaikaisseurannasta sekä yleisesti suomalaista tutkimusta aiheesta olisi hyvä olla enemmän.
The thesis was conducted as a descriptive literature review. Literature search was carried out using domestic and international databases. The data were analyzed through a content analysis approach, and the quality was assessed using the CASP quality assessment method.
Based on the results of the literature review, comprising five studies, the low-carbohydrate diet (LCD) proved to be effective in drug-resistant epilepsy, especially in children. The diet significantly reduced the frequency of seizures in those unresponsive to traditional medication. The LCD involves restricting carbohydrates to below 60 grams per day, inducing the body to transition into a catabolic state and use fatty acids as an energy source. Although the LCD can improve quality of life, its mechanisms are not fully understood. Practical guidance is crucial, but further research is needed to better understand the effects of the LCD and identify suitable patient groups, taking into account potential side effects and precautions.
Suggestions for further research included comparative studies on effectiveness in different forms, the impact on different age groups, tolerability of the diet, long-term monitoring, and the need for more Finnish studies.