Kirnumaitoproteiinitiivisteen laktaasientsyymin annostelun optimointi
Ranto, Pasi (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120634693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120634693
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, voidaanko Valion Seinäjoen tehtaalla kirnumaidosta suodatetun kirnumaitoproteiinitiivisteen laktaasientsyymin annostusta optimoida. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Valio Oy.
Laktoosipitoisuus vaihtelee eri tiiviste-erien kesken, joten laktaasin annostukseen ei ole yhtä oikeaa annostelutapaa. Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään, riittääkö 0,12 % laktaasientsyymin annostus hydrolyysin maksimiajan ollessa 16 tuntia. Tutkimuksessa hyödynnettiin BioMilk 7000 -pikamäärityslaitetta, jolla mitattiin laktoosipitoisuuksia.
Opinnäytetyössä käytiin kaksi erilaista tutkimussuunnitelmaa läpi. Ensimmäisen epäonnistuneen suunnitelman jälkeen kehitettiin toinen suunnitelma, joka toteutui hyvin, ja saatiin lopulta tutkimuksen kannalta positiivisia tuloksia. Tuloksia kerättiin noin kolmen kuukauden ajan.
Ensimmäisessä tutkimussuunnitelmassa pyrittiin mittaamaan kirnumaitoproteiinitiivisteen laktoosipitoisuuden lähtötasoa, jonka avulla saataisiin laskettua laktaasientsyymin annostelu ja kuinka paljon laktoosia hydrolysoituu lopulta. Laktoosin lähtötasot olivat kuitenkin niin suuria, että BioMilk 7000 -laitteella ei saatu luotettavia tuloksia.
Seuraavaa tutkimussuunnitelmaa toteutettiin niin, että kirnumaitoproteiinitiivisteen sekaan lisättiin 0,12 % laktaasientsyymiä laktoosipitoisen kirnumaitoproteiinitiivisteen mukaan. Kirnumaitoproteiinitiiviste on peräisin kirnumaidosta, jossa voi olla sekaisin niin laktoosipitoista kuin laktoositonta kirnumaitoa. Tällöin laktoosipitoisuus vaihtelee.
Useiden mittausten jälkeen selvisi, että 0,12 % laktaasientsyymin annostus on riittävä ja tiivisteestä saadaan laktoositonta, kun laktoosipitoista kirnumaitoa on vähintään 70 % koko kirnumaidon määrästä.
Laktoosipitoisuus vaihtelee eri tiiviste-erien kesken, joten laktaasin annostukseen ei ole yhtä oikeaa annostelutapaa. Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään, riittääkö 0,12 % laktaasientsyymin annostus hydrolyysin maksimiajan ollessa 16 tuntia. Tutkimuksessa hyödynnettiin BioMilk 7000 -pikamäärityslaitetta, jolla mitattiin laktoosipitoisuuksia.
Opinnäytetyössä käytiin kaksi erilaista tutkimussuunnitelmaa läpi. Ensimmäisen epäonnistuneen suunnitelman jälkeen kehitettiin toinen suunnitelma, joka toteutui hyvin, ja saatiin lopulta tutkimuksen kannalta positiivisia tuloksia. Tuloksia kerättiin noin kolmen kuukauden ajan.
Ensimmäisessä tutkimussuunnitelmassa pyrittiin mittaamaan kirnumaitoproteiinitiivisteen laktoosipitoisuuden lähtötasoa, jonka avulla saataisiin laskettua laktaasientsyymin annostelu ja kuinka paljon laktoosia hydrolysoituu lopulta. Laktoosin lähtötasot olivat kuitenkin niin suuria, että BioMilk 7000 -laitteella ei saatu luotettavia tuloksia.
Seuraavaa tutkimussuunnitelmaa toteutettiin niin, että kirnumaitoproteiinitiivisteen sekaan lisättiin 0,12 % laktaasientsyymiä laktoosipitoisen kirnumaitoproteiinitiivisteen mukaan. Kirnumaitoproteiinitiiviste on peräisin kirnumaidosta, jossa voi olla sekaisin niin laktoosipitoista kuin laktoositonta kirnumaitoa. Tällöin laktoosipitoisuus vaihtelee.
Useiden mittausten jälkeen selvisi, että 0,12 % laktaasientsyymin annostus on riittävä ja tiivisteestä saadaan laktoositonta, kun laktoosipitoista kirnumaitoa on vähintään 70 % koko kirnumaidon määrästä.