Tuotannon optimointi: Yhteiskäsittely
Lahdensuo, Maija (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120634655
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120634655
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli separointilaitteiden energiankulutuksien tutkiminen. Tutkimustuloksia energiakulutuksista verrattiin eri separointilaitteiden välillä sekä selvitettiin lyhyiden ja pitkien ajojen energiankulutusten eroja. Energiankulutusten tutkimisen tarkoituksena oli optimoida separointilaitteiden ajoja. Tuotannon optimoinnilla haetaan meijeriteollisuuden yritykseen kustannussäästöjä ja tätä kautta kilpailukyvyn vahvistusta. Tuotannon optimointi tukee samalla ilmastonmuutoksen tavoitteita päästöjen vähentämiseksi.
Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä kartoitettiin separointilaitteiden energiankulutusta laitekohtaisesti. Analyysimenetelmä oli kvantitatiivinen ja energiakulutuksesta kerättiin dataa taajuusmuuttajien mittarilukemien avulla. Energiankulutusten tulokset taulukoitiin Exceliin. Tuloksista tehtiin diagrammeja havainnollistamaan tutkimusten tuloksia. Toimeksiantajan käytössä olevasta tuotannonohjausjärjestelmästä pystyttiin tarkistamaan mm. tarkat ajoajat ja pesujen kestot sekä vertailemaan ongelmatilanteiden vaikutuksia energiankulutukseen.
Opinnäytetyöstä kertyneiden tulosten perusteella voidaan todeta, että tulokset puoltavat tuotannon optimoinnin tehostamista. Muutokset vaativat rohkeutta lähteä kokeilemaan uusia ajotapoja. Hyvien tulosten saavuttamiseksi uusien ajotapojen kokeilu vaatii kaikkien työntekijöiden sitoutumista uudenlaiseen ajorytmiin.
Opinnäytetyö on salainen. Opinnäytetyön julkisesta versioista on poistettu kaikki tarkat tiedot, jotka voisivat paljastaa toimeksiantajan. Julkisessa opinnäytetyössä ei tuoda myöskään ilmi toimeksiantajan toimintaan liittyviä tarkkoja lukuja.
Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä kartoitettiin separointilaitteiden energiankulutusta laitekohtaisesti. Analyysimenetelmä oli kvantitatiivinen ja energiakulutuksesta kerättiin dataa taajuusmuuttajien mittarilukemien avulla. Energiankulutusten tulokset taulukoitiin Exceliin. Tuloksista tehtiin diagrammeja havainnollistamaan tutkimusten tuloksia. Toimeksiantajan käytössä olevasta tuotannonohjausjärjestelmästä pystyttiin tarkistamaan mm. tarkat ajoajat ja pesujen kestot sekä vertailemaan ongelmatilanteiden vaikutuksia energiankulutukseen.
Opinnäytetyöstä kertyneiden tulosten perusteella voidaan todeta, että tulokset puoltavat tuotannon optimoinnin tehostamista. Muutokset vaativat rohkeutta lähteä kokeilemaan uusia ajotapoja. Hyvien tulosten saavuttamiseksi uusien ajotapojen kokeilu vaatii kaikkien työntekijöiden sitoutumista uudenlaiseen ajorytmiin.
Opinnäytetyö on salainen. Opinnäytetyön julkisesta versioista on poistettu kaikki tarkat tiedot, jotka voisivat paljastaa toimeksiantajan. Julkisessa opinnäytetyössä ei tuoda myöskään ilmi toimeksiantajan toimintaan liittyviä tarkkoja lukuja.