Palveleva johtaminen ja positiivinen työntekijäkokemus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitä on palveleva johtaminen ja työntekijäkokemus ja miten palvelevan johtamisen avulla mahdollisesti voidaan vaikuttaa positiivisen työntekijäkokemuksen syntyyn. Aihetta on tarkasteltu sekä esihenkilön että työntekijän näkökulmasta. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Hämeen ammattikorkeakoulu. Tässä opinnäytetyössä käsiteltäviä palvelevan johtamisen ulottuvuuksia olivat voimaannuttaminen ja vastuuttaminen, empatia ja kuunteleminen sekä suunnan näyttäminen ja yhteisön rakentaminen. Positiivisen työntekijäkokemuksen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä olivat kehittymismahdollisuudet ja työn merkityksellisyys, luottamus ja yhteishenki sekä molemminpuolinen vuorovaikutus. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineistona käytettiin yhdeksää tutkimusta, jotka oli julkaistu vuosina 2018–2023. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Analyysin avulla pyrittiin selvittämään, löytyykö palvelevan johtamisen ulottuvuuksien sekä positiivisen työntekijäkokemuksen syntyyn vaikuttavien tekijöiden välille kyseisessä aineistossa yhteneväisyyksiä. Lisäksi aineistosta etsittiin käytäntöjä, joilla palveleva johtajuus ilmenee ja joilla voidaan vaikuttaa positiivisen työntekijäkokemuksen tekijöihin. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voimaannuttamisella ja vastuuttamisella oli löydettävissä yhteyksiä työntekijöiden kokemaan työn merkityksellisyyteen ja kehittymismahdollisuuksiin. Empatialla ja kuuntelemisella oli yhteys luottamukseen ja yhteishengen kokemiseen. Empatialla ja kuuntelemisella oli yhteys myös työn merkityksellisyyden ja kehittymismahdollisuuksien kanssa. Suunnan näyttämisellä ja yhteisön rakentamisella oli yhteys luottamuksen ja yhteishengen kokemiseen. Keinoja, joilla esihenkilö voi vaikuttaa positiivisen työntekijäkokemuksen syntymiseen olivat muun muassa positiivinen palaute, tuki ja kannustaminen, oppimista tukeva koulutus, selkeät roolit ja vastuut, kannustaminen itsenäiseen ongelmanratkaisuun, kehityskeskustelut, osaamiskartoitukset, kuuntelu, tavoitettavissa olo, säännöllinen palautekäytäntö, riittävä tiedotus sekä tiimipalaverit.