Elvytys- ja koulutussuunnitelman laatiminen terveyskeskuksen akuuttikuntoutusosastoille
Kekki, Outi; Kiiskinen, Noora (2023)
Kekki, Outi
Kiiskinen, Noora
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120734842
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120734842
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia elvytys- ja koulutussuunnitelma Janakkalan sairaalan akuuttikuntoutusosastoille. Opinnäytetyön menetelmä oli toiminnallinen, teoriatietoa sisältävä raportti ja sen pohjalta syntynyt toiminnallinen tuotos, laminoidut toimintakortit elvytystilanteita varten sekä elvytyksen koulutussuunnitelma. Opinnäytetyön tavoitteena oli Janakkalan sairaalan akuuttikuntoutusosastojen hoitohenkilökunnan elvytystaitojen ja siten potilasturvallisuuden paraneminen. Lisäksi tavoitteena oli opinnäytetyön tekijöiden omien valmiuksien kehittyminen elvytystilanteissa toimimiseen tulevina sairaanhoitajina.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin elvytykseen ja elvytyksen koulutukseen keskeisesti liittyvät käsitteet. Näitä ovat elottomuuden tunnistaminen, nopea avun hälyttäminen, painelupuhalluselvytys ja aikainen defibrillaatio. Nämä ovat peruselvytyksen toimenpiteitä. Lisäksi käsiteltiin hengitystien hallintaa ja elvytyksen aikaista lääkehoitoa, jotka luetaan hoitoelvytyksen toimenpiteiksi. Tiettävästi peruselvytyksen toimenpiteet ovat ainoat, joiden tiedetään varmasti potilaan ennustetta parantavan, mutta myöskään hoitoelvytyksen toimenpiteitä ei tule vähätellä. Elvytyskoulutuksen merkitys ja menetelmät, elvytyksen tekniset ja ei-tekniset taidot sekä elvytyksen aikaiset roolit olivat edellä mainittujen käsitteiden lisäksi keskeisessä osassa elvytyksen koulutussuunnitelmaa laatiessa.
Vaikka elvytyksen tulisi edetä elvytysprotokollan mukaisesti, terveydenhuollon yksiköt poikkeavat toisistaan niin toimenkuvan, henkilökunnan määrän kuin ammattitaidonkin suhteen, jolloin valmiudet elvytystilanteissa toimimiseen ovat erilaiset. On eri asia hoitaa elvytystä kahden elvyttäjän kuin viiden elvyttäjän toimesta. Tämän vuoksi on vaikea täysin määritellä, mikä tehtävä kuuluu kenenkin elvyttäjän rooliin. Elvytyskaavio kuitenkin ohjeistaa, missä järjestyksessä elvytyksen toimenpiteet tehdään. Tämän pohjalta yksikkökohtaisten elvytyssuunnitelmien laatiminen on mahdollista. Säännöllisellä koulutustoiminnalla, näyttöön perustuvilla elvytysohjeilla sekä niiden käytäntöön panolla on tärkeä rooli potilaan selviytymismahdollisuuksia ajatellen. The purpose of the thesis was to prepare a resuscitation and training plan for the acute rehabilitation wards of Janakkala Hospital. The output of this functional thesis is laminated activity cards for resuscitation situations and a resuscitation training plan. The aim of the thesis was to improve the resuscitation skills of the nursing staff and patient safety in acute rehabilitation wards of Janakkala Hospital. In addition, the aim was to develop the thesis writers´ own skills to act as future nurses in resuscitation situations.
The theoretical background of the thesis dealt with concepts centrally related to resuscitation and resuscitation training. These include identifying lifelessness, alerting for rapid assistance, cardiopulmonary resuscitation, and early defibrillation. These are the basic life support measures. In addition, airway control and medical treatment during resuscitation, which are considered advanced life support procedures, were discussed. Basic life support procedures are the only ones that are known to improve the patient´s prognosis, but advanced life support measures should not be underestimated either. In addition to the above-mentioned concepts, the significance and methods of resuscitation training, technical and non-technical skills and roles during resuscitation played a key role in the preparation of the resuscitation training plan.
Although resuscitation should proceed in accordance with the resuscitation protocol, health care units differ from each other in terms of job description, number of staff and professional skills, which means that the readiness to act in resuscitation situations are different. It is different to carry out resuscitation by two resuscitators than to do so by five resuscitators. It is therefore difficult to fully define which role belongs to which resuscitator. However, the resuscitation chart provides instructions on the order in which resuscitation measures are performed. Based on this, it is possible to compile unit-specific resuscitation plans. Regular training activities, evidence-based resuscitation instructions and their implementation play an important role in the patient´s chances of survival.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin elvytykseen ja elvytyksen koulutukseen keskeisesti liittyvät käsitteet. Näitä ovat elottomuuden tunnistaminen, nopea avun hälyttäminen, painelupuhalluselvytys ja aikainen defibrillaatio. Nämä ovat peruselvytyksen toimenpiteitä. Lisäksi käsiteltiin hengitystien hallintaa ja elvytyksen aikaista lääkehoitoa, jotka luetaan hoitoelvytyksen toimenpiteiksi. Tiettävästi peruselvytyksen toimenpiteet ovat ainoat, joiden tiedetään varmasti potilaan ennustetta parantavan, mutta myöskään hoitoelvytyksen toimenpiteitä ei tule vähätellä. Elvytyskoulutuksen merkitys ja menetelmät, elvytyksen tekniset ja ei-tekniset taidot sekä elvytyksen aikaiset roolit olivat edellä mainittujen käsitteiden lisäksi keskeisessä osassa elvytyksen koulutussuunnitelmaa laatiessa.
Vaikka elvytyksen tulisi edetä elvytysprotokollan mukaisesti, terveydenhuollon yksiköt poikkeavat toisistaan niin toimenkuvan, henkilökunnan määrän kuin ammattitaidonkin suhteen, jolloin valmiudet elvytystilanteissa toimimiseen ovat erilaiset. On eri asia hoitaa elvytystä kahden elvyttäjän kuin viiden elvyttäjän toimesta. Tämän vuoksi on vaikea täysin määritellä, mikä tehtävä kuuluu kenenkin elvyttäjän rooliin. Elvytyskaavio kuitenkin ohjeistaa, missä järjestyksessä elvytyksen toimenpiteet tehdään. Tämän pohjalta yksikkökohtaisten elvytyssuunnitelmien laatiminen on mahdollista. Säännöllisellä koulutustoiminnalla, näyttöön perustuvilla elvytysohjeilla sekä niiden käytäntöön panolla on tärkeä rooli potilaan selviytymismahdollisuuksia ajatellen.
The theoretical background of the thesis dealt with concepts centrally related to resuscitation and resuscitation training. These include identifying lifelessness, alerting for rapid assistance, cardiopulmonary resuscitation, and early defibrillation. These are the basic life support measures. In addition, airway control and medical treatment during resuscitation, which are considered advanced life support procedures, were discussed. Basic life support procedures are the only ones that are known to improve the patient´s prognosis, but advanced life support measures should not be underestimated either. In addition to the above-mentioned concepts, the significance and methods of resuscitation training, technical and non-technical skills and roles during resuscitation played a key role in the preparation of the resuscitation training plan.
Although resuscitation should proceed in accordance with the resuscitation protocol, health care units differ from each other in terms of job description, number of staff and professional skills, which means that the readiness to act in resuscitation situations are different. It is different to carry out resuscitation by two resuscitators than to do so by five resuscitators. It is therefore difficult to fully define which role belongs to which resuscitator. However, the resuscitation chart provides instructions on the order in which resuscitation measures are performed. Based on this, it is possible to compile unit-specific resuscitation plans. Regular training activities, evidence-based resuscitation instructions and their implementation play an important role in the patient´s chances of survival.