Ratkaisukeskeisyys kiusaamisen jälkihoidossa: Parik-säätiön VISA-hankkeeseen osallistuneiden kokemuksia
Kujala, Jonna (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120634676
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120634676
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Parik-säätiön VISA-hankkeelle. Työn tarkoituksena oli selvittää, miten pienryhmätoiminnalla voidaan tukea kiusaamisesta toipumista sekä mitkä ratkaisukeskeiset metodit olivat hyödyllisiä yksilön voimaantumiselle. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina VISA-hankkeen työpajatoimintaan osallistuneille asiakkaille. Hankkeeseen osallistuneet asiakkaat olivat 18–54-vuotiaita, työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia elämässään kiusaamista kokeneita henkilöitä.
Työn teoreettinen viitekehys koostuu kiusaamisen, voimaantumisen ja ratkaisukeskeisyyden käsitteistä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla työpajatoimintaan osallistuneilta asiakkaita. Haastattelut toteutettiin yksitellen teemahaastatteluina työpajatoiminnan päättymisen jälkeen. Teemahaastattelun runko koostui neljästä eri kategoriasta, joilla pyrittiin selvittämään osallistujien kokemuksia kiusaamisesta, osallisuuden tunteesta, voimaantumisprosessista sekä työpajatoiminnan vaikutuksesta näihin. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysina.
Kerätty aineisto jaettiin kokemuksiin ennen työpajatoimintaan osallistumista ja kokemuksiin toiminnan päättymisen jälkeiseltä ajalta. Tulokset olivat hyvin samanlaisia keskenään. Kaikki haastateltavat kokivat, että ryhmätoiminta edisti kiusaamisesta toipumista ja toiminnan kautta saadut onnistumisen kokemukset tuottivat kokemuksia voimaantumisesta, joita voitiin hyödyntää myös muussa elämässä. Osallistuneet kokivat, että tarve tämän kaltaiselle toiminnalle on suuri, ja että heidän tarpeisiinsa siinä hetkessä vastattiin.
Keskeisimpinä tuloksina opinnäytetyöstä saatiin ryhmän sekä toiminnan edellytyksiä yksilön voimaantumiselle pienryhmätoiminnassa. Tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat ryhmän sisäinen vertaistuki, omien odotusten ylittäminen ja tekemistä tukeva ja reflektoiva keskustelu. Osallistujat kokivat kiusaamiskokemusten tuoman henkisen taakan helpottuneen osallistumisen myötä.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kiusaamisen jälkihoidossa ja voimaannuttavassa työpajatoiminnassa toiminnan kehittämiseksi sekä VISA-hankkeen koulutusmateriaalissa.
Työn teoreettinen viitekehys koostuu kiusaamisen, voimaantumisen ja ratkaisukeskeisyyden käsitteistä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla työpajatoimintaan osallistuneilta asiakkaita. Haastattelut toteutettiin yksitellen teemahaastatteluina työpajatoiminnan päättymisen jälkeen. Teemahaastattelun runko koostui neljästä eri kategoriasta, joilla pyrittiin selvittämään osallistujien kokemuksia kiusaamisesta, osallisuuden tunteesta, voimaantumisprosessista sekä työpajatoiminnan vaikutuksesta näihin. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysina.
Kerätty aineisto jaettiin kokemuksiin ennen työpajatoimintaan osallistumista ja kokemuksiin toiminnan päättymisen jälkeiseltä ajalta. Tulokset olivat hyvin samanlaisia keskenään. Kaikki haastateltavat kokivat, että ryhmätoiminta edisti kiusaamisesta toipumista ja toiminnan kautta saadut onnistumisen kokemukset tuottivat kokemuksia voimaantumisesta, joita voitiin hyödyntää myös muussa elämässä. Osallistuneet kokivat, että tarve tämän kaltaiselle toiminnalle on suuri, ja että heidän tarpeisiinsa siinä hetkessä vastattiin.
Keskeisimpinä tuloksina opinnäytetyöstä saatiin ryhmän sekä toiminnan edellytyksiä yksilön voimaantumiselle pienryhmätoiminnassa. Tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat ryhmän sisäinen vertaistuki, omien odotusten ylittäminen ja tekemistä tukeva ja reflektoiva keskustelu. Osallistujat kokivat kiusaamiskokemusten tuoman henkisen taakan helpottuneen osallistumisen myötä.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kiusaamisen jälkihoidossa ja voimaannuttavassa työpajatoiminnassa toiminnan kehittämiseksi sekä VISA-hankkeen koulutusmateriaalissa.