Henkilöstön psyykkisen työhyvinvoinnin johtaminen ja kehittäminen vastaanottokeskuksessa
Urhonen, Nanna (2023)
Urhonen, Nanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434034
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on henkilöstön psyykkisen työhyvinvoinnin johtaminen ja kehittäminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata henkilöstön kokemuksia työn psyykkisestä kuormittavuudesta vastaanottokeskustyössä ja kehittämiskohteita henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseksi. Tavoitteena oli myös, että esihenkilöt osaisivat kohdentaa työhyvinvointia vahvistavia menetelmiä tarkoitusten mukaisesti ja siten tukea vastaanottokeskuksen työntekijöiden psyykkistä työhyvinvointia. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Suomen Punainen Ristin Länsi-Suomen piirin vastaanottokeskus, Seinäjoen yksikkö.
Opinnäytetyön tietoperustassa käytiin läpi psyykkisen työhyvinvoinnin ja sen johtamisen olennaiset käsitteet. Opinnäytetyön tutkimuksellisena lähestymistapana oli toimintatutkimus. Opinnäytetyössä käytettiin laadullisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmiä, joita olivat ryhmähaastattelu ja aivoriihi. Ryhmähaastattelun kohderyhmänä toimi vastaanottokeskuksen henkilöstö ja heistä haastatteluun osallistui 9 työntekijää. Aivoriihessä kohdehenkilöinä oli vastaanottokeskuksen johtoryhmä, johon kuului 6 henkilöä ja joista tutkimukseen osallistui 5. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksessa selvisi, että työn psyykkisesti kuormittavista tekijöistä suurin osa liittyi johtamiseen. Tulosten mukaan johtamisen parantaminen, erityisesti esihenkilöiden osalta, voi vähentää psyykkistä kuormitusta ja lisätä työhyvinvointia. Tutkimuksen mukaan myös kommunikaation ja perehdytyksen parantaminen, sekä työnkuorman jakautuminen edistää psyykkistä työhyvinvointia. Esihenkilöiden aivoriihessä muodostui erilaisia keinoja, miten esihenkilö pystyy päivittäisessä johtamisessaan tukea henkilöstön psyykkistä työhyvinvointia. Keinoista muodostettiin muistilappu taulun muodossa esihenkilöille.
Opinnäytetyön tietoperustassa käytiin läpi psyykkisen työhyvinvoinnin ja sen johtamisen olennaiset käsitteet. Opinnäytetyön tutkimuksellisena lähestymistapana oli toimintatutkimus. Opinnäytetyössä käytettiin laadullisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmiä, joita olivat ryhmähaastattelu ja aivoriihi. Ryhmähaastattelun kohderyhmänä toimi vastaanottokeskuksen henkilöstö ja heistä haastatteluun osallistui 9 työntekijää. Aivoriihessä kohdehenkilöinä oli vastaanottokeskuksen johtoryhmä, johon kuului 6 henkilöä ja joista tutkimukseen osallistui 5. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksessa selvisi, että työn psyykkisesti kuormittavista tekijöistä suurin osa liittyi johtamiseen. Tulosten mukaan johtamisen parantaminen, erityisesti esihenkilöiden osalta, voi vähentää psyykkistä kuormitusta ja lisätä työhyvinvointia. Tutkimuksen mukaan myös kommunikaation ja perehdytyksen parantaminen, sekä työnkuorman jakautuminen edistää psyykkistä työhyvinvointia. Esihenkilöiden aivoriihessä muodostui erilaisia keinoja, miten esihenkilö pystyy päivittäisessä johtamisessaan tukea henkilöstön psyykkistä työhyvinvointia. Keinoista muodostettiin muistilappu taulun muodossa esihenkilöille.