Ilmastointilaitoksen toiminta ja puhtaus
Rantanen, Teemu (2014)
Rantanen, Teemu
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014103115124
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014103115124
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ilmanvaihtojärjestelmän ja sisäilman vaikutusta rakennuksen hygieniaan. Työssä koottiin yhteen sisäilmaa koskevia suunnitteluohjeita ja viranomaismääräyksiä, arvioitiin rakennuksen ilmanpitävyyden vaikutusta ilmanvaihtoon ja rakennuksen sisäympäristöön sekä tutkittiin mahdollistaako tarpeenmukainen ilmanvaihto rakennuksen sisäilman virtaussuuntien vaihtelun suorittamalla kenttämittauksia. Tarkoituksena oli tuottaa lisätietoa HYGTECH-projektiin ilmanvaihdosta ja sisäilmasta.
Tutkimuskohteina toimivat Satakunnassa sijaitsevat päiväkoti ja sairaala. Päiväkodissa suoritettiin paine-eromittauksia yhden ryhmän ryhmä- ja lepohuoneen välillä sekä kahden ryhmän välillä pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Lisäksi ryhmissä suoritettiin hiilidioksidipitoisuusseurantaa Wirepas Oy:n langattomalla mittausjärjestelmällä. Toisena tutkimuskohteena oli sairaalan ilmanvaihtokoneeseen asennetut ilmanpuhdistajat. Tutkimus suoritettiin kirjallisuustutkimuksena. Kirjallisuustutkimuksen tarkoituksena oli kerätä ilmanpuhdistajista taustatietoa mahdollisia lisätutkimuksia varten.
Tutkimustulosten perusteella tarpeenmukainen ilmanvaihto mahdollistaa ilmavirtojen liikkumissuunnan vaihtumisen. Sekä ryhmien välillä että ryhmien ryhmä- ja lepohuoneiden välillä ilmaa liikkui tilasta toiseen tilojen kuormituksen mukaan. Paine-erot eivät olleet merkittäviä, mutta kuitenkin tarpeeksi suuria vaihtaakseen ilman virtaussuuntaa. Ryhmän sisäisillä paine-eroilla ryhmä- ja lepohuoneen välillä ei välttämättä ole suurta vaikutusta hygienian kannalta, sillä ihmiset ovat muutenkin läheisessä kontaktissa toistensa kanssa. Ryhmien välisten paine-erojen tasaamiseen tulisi puolestaan kiinnittää enemmän huomiota, koska sillä voitaisiin vähentää työpaikoilla ja hoitopaikoissa epäpuhtauksien leviäminen ilman mukana. Tähän voidaan vaikuttaa muun muassa tiivistämällä ulko- ja sisärakenteet paremmin, jotta ilma liikkuisi haluttua reittiä. Sisäilman puhtautta voitaisiin lisäksi edistää lisäämällä ilmanvaihdon tueksi erillisiä ilmanpuhdistajia.
Tutkimuskohteina toimivat Satakunnassa sijaitsevat päiväkoti ja sairaala. Päiväkodissa suoritettiin paine-eromittauksia yhden ryhmän ryhmä- ja lepohuoneen välillä sekä kahden ryhmän välillä pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Lisäksi ryhmissä suoritettiin hiilidioksidipitoisuusseurantaa Wirepas Oy:n langattomalla mittausjärjestelmällä. Toisena tutkimuskohteena oli sairaalan ilmanvaihtokoneeseen asennetut ilmanpuhdistajat. Tutkimus suoritettiin kirjallisuustutkimuksena. Kirjallisuustutkimuksen tarkoituksena oli kerätä ilmanpuhdistajista taustatietoa mahdollisia lisätutkimuksia varten.
Tutkimustulosten perusteella tarpeenmukainen ilmanvaihto mahdollistaa ilmavirtojen liikkumissuunnan vaihtumisen. Sekä ryhmien välillä että ryhmien ryhmä- ja lepohuoneiden välillä ilmaa liikkui tilasta toiseen tilojen kuormituksen mukaan. Paine-erot eivät olleet merkittäviä, mutta kuitenkin tarpeeksi suuria vaihtaakseen ilman virtaussuuntaa. Ryhmän sisäisillä paine-eroilla ryhmä- ja lepohuoneen välillä ei välttämättä ole suurta vaikutusta hygienian kannalta, sillä ihmiset ovat muutenkin läheisessä kontaktissa toistensa kanssa. Ryhmien välisten paine-erojen tasaamiseen tulisi puolestaan kiinnittää enemmän huomiota, koska sillä voitaisiin vähentää työpaikoilla ja hoitopaikoissa epäpuhtauksien leviäminen ilman mukana. Tähän voidaan vaikuttaa muun muassa tiivistämällä ulko- ja sisärakenteet paremmin, jotta ilma liikkuisi haluttua reittiä. Sisäilman puhtautta voitaisiin lisäksi edistää lisäämällä ilmanvaihdon tueksi erillisiä ilmanpuhdistajia.