Valmentavalla johtamisella tuloksia ja työhyvinvointia

Abstract

Työelämä muuttuu jatkuvasti kompleksisempaan suuntaan. Jatkuva muutos edellyttää, että myös johtamista tulee tutkia ja kehittää. Valmentava johtaminen nähdään keinona vastata tulevaisuuden tarpeisiin ja haasteisiin ja siksi se on valittu myös kohdeorganisaatiossa talon tavaksi. Valmentavan johtamisen tutkiminen ja kehittäminen on ajankohtaista sekä kohdeorganisaatiolle, että yleisestikin liike-elämässä. Kohdeorganisaatio on päättänyt panostaa ja kehittää valmentavaa johtamista organisaatiossa jatkuvasti, koska uskoo sen vaikuttavan positiivisesti työssä kehittymiseen, oppimiseen, työntekijätyytyväisyyteen, omistajuuden ottamiseen omasta työstä sekä työssä suoriutumiseen.

Työn teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta luvusta. Ensimmäisessä luvussa syvennytään valmentavan johtamisen historiaan, coachingin ja valmentavan johtamisen eroihin, sekä valmentavan johtamisen kritiikkiin. Toisessa luvussa perehdytään valmentavan johtajan rooleihin, kahden erilaisen mallin kautta. Ja kolmannessa vuorovaikutukseen valmentavan johtamisen perustana.

Työn tavoitteena on muodostaa käsitys aikaisemman tutkimuksen ja kirjallisuuden, sekä tutkimushaastatteluiden avulla siitä, minkälainen valmentava vuorovaikutus tukee työntekijätyytyväisyyttä ja tavoitteiden saavuttamista. Ja tuottaa kohdeorganisaatiolle kehitysehdotuksia siitä, miten valmentavaa johtamista ja eritoten esihenkilöiden ja alaisten välistä valmentavaa johtamista tukevaa vuorovaikutusta voitaisiin kehittää. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoidut teemahaastattelut, kohdeorganisaation asiantuntijamyyjille. Tutkimus suoritettiin keväällä 2023 ja työ viimeisteltiin syksyn ja talven 2023 aikana. Aineisto käsiteltiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.

Johtopäätöksinä tutkimuksesta syntyi käsitys siitä, minkälainen vuorovaikutus on tukenut työntekijätyytyväisyyttä ja tavoitteiden saavuttamista kohdeorganisaation, näillä saroilla, menestyneessä yksikössä. Tärkeimpinä: Avoin, rehellinen ja suora vuorovaikutus; Tasa-arvoisuuden tunne; Luottamus; Vastuun antaminen; Kannustaminen, kehuminen ja kiitos hyvästä työstä.

Tämä ymmärrys sekä haastatteluista, että teoreettisesta pohjatyöstä johti seuraaviin työn lopputuotoksena syntyneisiin kehitysehdotuksiin: Valmentavan johtamisen tarkoituksen kirkastaminen, sekä yhteistyön pelisäännöistä ja valmennussuhteesta sopiminen; Entistä enemmän avointa, suoraa ja rehellistä vuorovaikutusta esihenkilöiden ja alaisten välille; Enemmän vastuuta ja vapautta oman tehtävän toteuttamiseen, vähemmän tarkkoja rajoja ja sääntöjä.