Projektijohtamisen toimintatapojen kehittäminen Valmetin voimakattila- ja kaasutinlaitostoimituksissa
Kaipio, Sami (2023)
Kaipio, Sami
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120735202
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120735202
Tiivistelmä
Valmet Technologies Oy kattila- ja kaasutinprojektien toteutusosastojen uudelleenjärjestelyjen takia kaksi itsenäistä projektien toteutusyksikköä yhdistyivät. Yksiköiden, kuten myös eri henkilöiden, toimintatavat johtaa projekteja vaihtelivat. Koettiin tarpeelliseksi tunnistaa käytössä olevia eri menetelmiä ja pohtia niiden toimivuutta jatkokehitystä varten. Tutkimuksen myötä oli tarkoitus jakaa ja kirjata eri projektien käytänteet ja menetelmät. Näin saatiin kartutettua osaamista ja luotua edellytykset jatkuvalle oppimiselle sekä henkilö- että organisaatiotasolla. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa hyödynnettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, erityisesti Delfoi-filosofiaa. Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin ryhmätöinä asiantuntijoilta ennalta valittujen aihepiirien joukosta projekteissa käytössä olevia eri menetelmiä. Toinen vaihe toteutettiin henkilökohtaisella verkkokyselyllä, joka laadittiin ryhmätöiden tulosten ja niistä tehtyjen analyysien perusteella.
Tulokset osoittivat, että toimivimpia ja yhtenäisimpiä käytäntöjä löytyi viikoittain pidettävistä projektien seurantapalavereista. Myös toimiston tuki työmaatoimintoihin koettiin onnistuneeksi. Kehityskohteiksi nousi käytännöt hankintojen suunnittelussa ja se, miten toimittajadokumentaatio tuotetaan sitovaksi lähtötiedoksi projektin käyttöön. Projektien osa-alueiden pääsuunnittelijoiden puutteellinen ymmärrys ja sitoutuminen kokonaisprojektin talouteen, toimituslaajuuteen ja vastuisiin koettiin johtavan osaoptimoituihin päätöksiin.
Parhaiten toimivat käytännöt projektien välillä olivat yhtenäisiä ja niiden kehittäminen etenee pienemmillä toimenpiteillä. Haastavammissa aihepiireissä käytännöt vaihtelivat laajemmin. Toimivammaksi osoittautunut käytäntö projektihankintojen johtamisessa vaatii investointeja osaamisen kehittämiseen ja resurssointiin. Projektin dokumentaatiohallinnan ja aikataulutuksen parantaminen edellyttää työkalujen kehittämistä vastaamaan tarvetta ja niiden hallittua käyttöönottoa. Osa-alueiden kokonaisprojektin laajemman ymmärryksen uskotaan parantuvan kommunikaation ja seurannan lisäämisellä projekteissa. Muutosjohtamisella voidaan parantaa osastojen sisäisiä ajattelutapoja ottamaan huomioon projektin laajempi kokonaiskuva.
Tulokset osoittivat, että toimivimpia ja yhtenäisimpiä käytäntöjä löytyi viikoittain pidettävistä projektien seurantapalavereista. Myös toimiston tuki työmaatoimintoihin koettiin onnistuneeksi. Kehityskohteiksi nousi käytännöt hankintojen suunnittelussa ja se, miten toimittajadokumentaatio tuotetaan sitovaksi lähtötiedoksi projektin käyttöön. Projektien osa-alueiden pääsuunnittelijoiden puutteellinen ymmärrys ja sitoutuminen kokonaisprojektin talouteen, toimituslaajuuteen ja vastuisiin koettiin johtavan osaoptimoituihin päätöksiin.
Parhaiten toimivat käytännöt projektien välillä olivat yhtenäisiä ja niiden kehittäminen etenee pienemmillä toimenpiteillä. Haastavammissa aihepiireissä käytännöt vaihtelivat laajemmin. Toimivammaksi osoittautunut käytäntö projektihankintojen johtamisessa vaatii investointeja osaamisen kehittämiseen ja resurssointiin. Projektin dokumentaatiohallinnan ja aikataulutuksen parantaminen edellyttää työkalujen kehittämistä vastaamaan tarvetta ja niiden hallittua käyttöönottoa. Osa-alueiden kokonaisprojektin laajemman ymmärryksen uskotaan parantuvan kommunikaation ja seurannan lisäämisellä projekteissa. Muutosjohtamisella voidaan parantaa osastojen sisäisiä ajattelutapoja ottamaan huomioon projektin laajempi kokonaiskuva.