Teollisuushankkeen CO2-päästölaskenta
Sippu, Mari (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120735226
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120735226
Tiivistelmä
Noin kolmannes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä tulee rakentamisesta, mikä on merkittävä osuus. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja tavoitteita ollaan vahvistamassa lainsäädännöllä. Tässä opinnäy-tetyössä tutkittiin One Click LCA -ohjelmiston soveltuvuutta projektinjohtokon-sulttiyrityksen päästölaskentaan. Lisäksi tarkasteltiin yrityksen mahdollisuuksia tuottaa päästöjen hallintaan liittyvää palvelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta aiheeseen liittyvästä teoriasta sekä ohjelmaa testattiin empiirisesti. Laskenta tehtiin suomalaisen puunjalostuslaitoksen kahdelle osa-prosessille: kuitulinjalle ja puunkäsittelylle. Elinkaarilaskennassa huomioitiin vain teollisuusrakentamisen osuus eikä laskentaan sisällytetty prosessilaitteita. Vertailukohteena laskettiin myös kerrostalohanke. Tieto laskentaa varten saa-tiin yrityksen omista dokumenteista ja materiaalitiedot tietomalleista.
Tulokseksi saatiin hankkeitten hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki ohjelmiston anta-mana laskentaraporttina. Saatiin myös ohjelmiston arvio laskennan mahdolli-sista virhelähteistä, eniten päästöihin vaikuttavissa materiaaleista sekä visuaa-liset erittelyt eri osien ilmastovaikutuksista. Puunkäsittelyn hiilijalanjälki (GWP) oli 204 kg CO2e /m²/a ja hiilikädenjälki -89 kg CO2e /m²/a. Noin puolet pääs-töistä tuli laskennallisesta energiankulutuksesta ja puolet valmistuksesta ja ra-kentamisesta. Kuitulinjan hiilijalanjälki oli 1891 kg CO2e /m²/a ja hiilikädenjälki -175 kg CO2e /m²/a. Valmistuksesta ja rakentamisesta tuli päästöjä 316 kg CO2e /m²/a (17 %) ja energiankulutuksesta 1554 kg CO2e /m²/a (82 %). Kui-tulinjan hiilijalanjälki oli suurempi kuin puunkäsittelyn. Suurin osa kuitulinjan päästöistä tuli säiliöperustuksista ja erityisesti betoniraudoituksesta. Betoni-raudoituksen osuus materiaalien päästöistä oli 78,3 %. Suunnittelussa voisi tarkastella mahdollisuuksia käyttää vihreämpää terästä, vähentää rakennus-materiaalia, tehdä pienempiä säiliöitä tai mahdollisesti muuttaa säiliön muotoa.
Ohjelmiston todettiin soveltuvan elinkaarilaskentaan, mutta käytössä todettiin myös joitakin haasteita. Rakentamissektori on laaja, ja tämänhetkisten tieto-kantojen ja ohjeiden todettiin soveltuvan paremmin asuin- ja toimistorakenta-miseen kuin teollisuusrakentamiseen. Työn haasteita olivat tietomallien suur-ten tietomäärien käsittely, riittävän tarkkojen energiatietojen saaminen, tulos-ten vaikea tarkistettavuus ja tämänhetkisten päästöjen raja-arvojen puuttumi-nen. Raja-arvot ovat tulossa vuoteen 2025 mennessä. Ohjelmiston käyttö vaatii jonkin verran rakennustekniikan ja elinkaarilaskennan tuntemusta.
Tulokseksi saatiin hankkeitten hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki ohjelmiston anta-mana laskentaraporttina. Saatiin myös ohjelmiston arvio laskennan mahdolli-sista virhelähteistä, eniten päästöihin vaikuttavissa materiaaleista sekä visuaa-liset erittelyt eri osien ilmastovaikutuksista. Puunkäsittelyn hiilijalanjälki (GWP) oli 204 kg CO2e /m²/a ja hiilikädenjälki -89 kg CO2e /m²/a. Noin puolet pääs-töistä tuli laskennallisesta energiankulutuksesta ja puolet valmistuksesta ja ra-kentamisesta. Kuitulinjan hiilijalanjälki oli 1891 kg CO2e /m²/a ja hiilikädenjälki -175 kg CO2e /m²/a. Valmistuksesta ja rakentamisesta tuli päästöjä 316 kg CO2e /m²/a (17 %) ja energiankulutuksesta 1554 kg CO2e /m²/a (82 %). Kui-tulinjan hiilijalanjälki oli suurempi kuin puunkäsittelyn. Suurin osa kuitulinjan päästöistä tuli säiliöperustuksista ja erityisesti betoniraudoituksesta. Betoni-raudoituksen osuus materiaalien päästöistä oli 78,3 %. Suunnittelussa voisi tarkastella mahdollisuuksia käyttää vihreämpää terästä, vähentää rakennus-materiaalia, tehdä pienempiä säiliöitä tai mahdollisesti muuttaa säiliön muotoa.
Ohjelmiston todettiin soveltuvan elinkaarilaskentaan, mutta käytössä todettiin myös joitakin haasteita. Rakentamissektori on laaja, ja tämänhetkisten tieto-kantojen ja ohjeiden todettiin soveltuvan paremmin asuin- ja toimistorakenta-miseen kuin teollisuusrakentamiseen. Työn haasteita olivat tietomallien suur-ten tietomäärien käsittely, riittävän tarkkojen energiatietojen saaminen, tulos-ten vaikea tarkistettavuus ja tämänhetkisten päästöjen raja-arvojen puuttumi-nen. Raja-arvot ovat tulossa vuoteen 2025 mennessä. Ohjelmiston käyttö vaatii jonkin verran rakennustekniikan ja elinkaarilaskennan tuntemusta.