KÄSIKIRJA KOTOLAN OHJAAJIEN TYÖN TUEKSI : Mikael-oppilaskodin työn kehittäminen
Nordström, Paula (2014)
Nordström, Paula
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014103015079
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014103015079
Tiivistelmä
Kehittämistyön tavoitteena oli kehittää Mikkelissä sijaitsevan Oppimis- ja ohjauskeskus Mikaelin oppi-laskodin Kotolan työtä tarkastelemalla, selkiyttämällä ja yhtenäistämällä heidän toimintaansa. Tavoitteena oli mallintaa Kotolan toiminta ja tuottaa kehittämistyön tuloksena Kotolan käsikirja, joka toimisi ohjaajien työn tukena sekä perehdytys- ja markkinointivälineenä.
Kehittämistyö lähti liikkeelle työelämätarpeesta. Työympäristö on muuttunut suuresti viimeisen kahden-kymmenen vuoden aikana eikä Kotolan toiminta ole täysin ehtinyt muutoksiin mukaan työyhteisön ke-hittämismyönteisyydestä huolimatta. Työyhteisö koki tarvetta tarkastella toimintaa uudelleen, selkiyttää ja yhtenäistää toimintatavat sekä kirjata ne ylös Kotolan ohjaajien käsikirjaan.
Teoreettisena perustana kehittämistyössä toimi ohjaustyö, sillä Kotolan toiminta rakentuu ohjaustyölle, jota tehdään ratkaisu- ja voimavarakeskeisesti. Työssä perehdytään yksilö- ja ryhmänohjaukseen, ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen ajattelu- ja työskentelytapaan sekä ohjausprosessiin, jota tarkastellaan tavoitteen, suunnitelman, menetelmien, toiminnan sekä palautteen ja arvioinnin kautta.
Kehittämistyö eteni viiden vaiheen kautta. Alussa määriteltiin tarve ja tavoitteet, jonka jälkeen erityyppisten keskustelumenetelmien sekä kyselyn kautta lähdettiin työtä kehittämään. Itse kehittäminen tapahtui sykleissä, joissa tapaamiset, korjaus- ja muutosehdotukset sekä työstäminen vuorottelivat. Kehittämiseen oli valittu kaksi innokasta työntekijää sekä palvelupäällikkö, joiden kanssa tavattiin neljä kertaa. Lisäksi kehittäminen piti sisällään useita tunteja kirjoittamista ja muokkaamista, yhteydenottoja sähköpostitse ja puhelimitse sekä kaksi tapaamista koko työyhteisön kesken.
Kehittämistyön tuloksena Kotolan ohjaajien työ- ja toimintatavat selkiytyivät ja työ kokonaisuudessaan sai yhtenäiset linjaukset. Konkreettisena tuotoksena syntyi Kotolan käsikirja, josta Kotolan työyhteisö ajatteli tulevaisuudessa kehittää todellisen Kotolan laatukäsikirjan. Kotolan käsikirja painettiin ja otettiin aktiiviseen käyttöön.
Kehittämistyö lähti liikkeelle työelämätarpeesta. Työympäristö on muuttunut suuresti viimeisen kahden-kymmenen vuoden aikana eikä Kotolan toiminta ole täysin ehtinyt muutoksiin mukaan työyhteisön ke-hittämismyönteisyydestä huolimatta. Työyhteisö koki tarvetta tarkastella toimintaa uudelleen, selkiyttää ja yhtenäistää toimintatavat sekä kirjata ne ylös Kotolan ohjaajien käsikirjaan.
Teoreettisena perustana kehittämistyössä toimi ohjaustyö, sillä Kotolan toiminta rakentuu ohjaustyölle, jota tehdään ratkaisu- ja voimavarakeskeisesti. Työssä perehdytään yksilö- ja ryhmänohjaukseen, ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen ajattelu- ja työskentelytapaan sekä ohjausprosessiin, jota tarkastellaan tavoitteen, suunnitelman, menetelmien, toiminnan sekä palautteen ja arvioinnin kautta.
Kehittämistyö eteni viiden vaiheen kautta. Alussa määriteltiin tarve ja tavoitteet, jonka jälkeen erityyppisten keskustelumenetelmien sekä kyselyn kautta lähdettiin työtä kehittämään. Itse kehittäminen tapahtui sykleissä, joissa tapaamiset, korjaus- ja muutosehdotukset sekä työstäminen vuorottelivat. Kehittämiseen oli valittu kaksi innokasta työntekijää sekä palvelupäällikkö, joiden kanssa tavattiin neljä kertaa. Lisäksi kehittäminen piti sisällään useita tunteja kirjoittamista ja muokkaamista, yhteydenottoja sähköpostitse ja puhelimitse sekä kaksi tapaamista koko työyhteisön kesken.
Kehittämistyön tuloksena Kotolan ohjaajien työ- ja toimintatavat selkiytyivät ja työ kokonaisuudessaan sai yhtenäiset linjaukset. Konkreettisena tuotoksena syntyi Kotolan käsikirja, josta Kotolan työyhteisö ajatteli tulevaisuudessa kehittää todellisen Kotolan laatukäsikirjan. Kotolan käsikirja painettiin ja otettiin aktiiviseen käyttöön.